Oodi avasi ovensa itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta komeasti ja ohjelmatarjontaa tulvillaan. Vaikuttuneet kansalaiset vaelsivat kolmessa kerroksessa ja hämmästelivät saamaansa lahjaa, huippuarkkitehtuuria edustavaa taloa, joka on todellakin omistettu aivan kaikille, aamusta iltaan ja täysin maksutta.
Rouva Jenni Haukion omistuskirjoitukset hänen toimittamaansa runokokoelmaan Katso pohjoista taivasta olivat kysyttyjä avajaispäivänä.
Oodi sai avajaispuheen korkeimmalta mahdolliselta taholta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi ulkolavalla Oodin olevan enemmän kuin kirjasto ja näki talon kunnianosoituksena itsenäiselle maallemme ja sen sivistykselle. Ulkolavan ohjelma, joka sisälsi puheiden lisäksi musiikkia ja tanssia, välitettiin väkijoukolle suurelta näytöltä.
Rouva Jenni Haukio kertoi Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajan, kirjailija Sirpa Kähkösen haastattelussa olevansa häkeltynyt rakennuksen kauneudesta ja pitävänsä kirjastojen tarjoaman yleisen sivistyksen merkitystä äärimmäisen suurena. Hän oli huolissaan lukutaidon rapistumisesta. Lapset ja nuoret tulisi digiaikanakin ohjata ottamaan kirja käteen.
Talo toimii kuten suunniteltiin
Avajaispäivät, joista toinen oli itsenäisyyspäivä, osoittivat Oodin toiminnallisuuden erinomaiseksi. Eri tilat oli helppo löytää ja mieltää. Niistä jokainen palveli hienosti suunniteltua tarkoitustaan. Kävijät kehuivat myös onnistunutta akustiikkaa: runsaasta väkimäärästä huolimatta äänimaailma oli vaimea.
Talo toimii loistavasti mitä erilaisimpien ohjelmanumeroiden tyyssijana ja samalla keskittymisen paikkana. Kirjailija Jari Tervo arvosti Oodin avaruuden lisäksi sen poikkeuksellisen hienoja näkymiä. Niitä arvosti moni muukin: suosittuja olivat erityisesti ikkunapaikat.
Perheet ottivat lasten osaston portaat heti käyttöön. Jo niiden kipuaminen viihdytti lapsia, mutta niillä myös istuskeltiin ja pidettiin spontaaneja satuhetkiä.
– Kun saavuimme kolmanteen kerrokseen, leuat loksahtivat auki. Menimme sanattomiksi tilan upeudesta, kertoi satua lapsille lukenut Samuli. Osa katraasta oli saapunut Kuopiosta asti.
Oodi suunniteltiin kohtaamisten paikaksi, ja sellaiseksi se toden totta osoittautui. Vanhat tutut Markku Laine ja Sinikka Mäkelä (alhaalla oikealla) tapasivat avajaisissa sattumalta. Oodissa viihtyvät kaikenikäiset, ja taktiiliset opasteet auttavat näkövammaisten kulkemista.
Toinen kerros kehittyy vielä
Toiminnalliseen toiseen kerrokseen oli mahdollista tutustua avajaisissa, vaikka sisustaminen ja laitteiden asentaminen oli vielä kesken. Kerros sulkeutui avajaisten jälkeen ja avataan jälleen 28.12.
Yingfeng Zhang ja Aili Yaran Yang (kuva alhaalla vasemmalla) kokeilivat hauskoja tuoleja ja löysivät tekemistä pelin parissa. Vaikka toinen kerros sulkeutui hetkeksi, Kirjataivas kahviloineen ja ensimmäinen kerros ravintoloineen pysyvät auki. Kanelisydän on yksi Oodin nimikkoleivonnaisista. Pulla on helppo taittaa kahtia ja jakaa kaverin kanssa.
Sisarukset Laura ja Ulla Niini löysivät pinokaupalla lainattavaa heti avajaispäivänä. He ihastuivat hiljaiseen huoneeseen ja sen vehreyteen.
– Talo on vaikuttavan iso, muttei kuitenkaan hallimainen. Se on yllättävän kotoisa. Kahvilat ovat ihana ajatus. Asiakkaiden ei tarvitse tyytyä automaattikahviin. Täällä voisi viettää vaikka etätyöpäivää, he tuumivat.
Lasten osastolla syntyi uusia tuttavuuksia niin äitien kuin pienimpien kesken. Alle vuoden ikäisten Lilan, Emilin ja Mion asiakkuus jatkunee vielä vuosikymmeniä.
Kutsuvierastilaisuus kuin linnan juhlat
Muutama päivä ennen avajaisia talon täyttivät kutsuvieraat: arkkitehtien ja rakentajien lisäksi suuri joukko mahdollistajia ja tukijoita. Tilaisuus oli kuin varaslähtö itsenäisyyspäivän linnan juhliin, sillä talon täyttivät monet tutut kasvot kansanedustajista kirjailijoihin ja taiteilijoihin.
Ensimmäiset ihastuneet huokaisut kuultiin heti vieraiden tultua sisään. Ennen taloon tutustumista nautittiin lasilliset kuplivaa. Eduskunnan puhemies Paula Risikko uskoi avauspuheessaan monien kansanedustajien löytäneen vakaumuksensa kirjaston kirjoista ja kertoi seuranneensa Oodin nousua Eduskuntatalon ikkunoista. Pormestari Jan Vapaavuori (vasemmalla) mainitsi Oodin muuttavan perustavalla tavalla maisemaa ja toimivan yhdistävänä lankana kulttuurin ja päätöksenteon välillä. Oodista tulee kaupunkielämän sydän, hän ennusti. Arkkitehti Antti Nousjoki (oikealla) Arkkitehtitoimisto ALAsta kertoi helsinkiläisten intohimon tulevaa taloa kohtaan vaikuttaneen suunnitteluun. Toimisto käytti nykyarkkitehtuurin ja tekniikan parhaita keinoja vastatakseen suuriin odotuksiin.
Vaikuttajanaiset Oodin taustalla
Oodilla on pitkä historia, ja taloa on ollut synnyttämässä kokonainen voimanaisten joukko.
Keskustakirjastoa suunniteltiin jo kansanedustaja Tuula Haataisen (vasemmalla ylhäällä) toimiessa Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja Maija Berndtsonin (oikealla ylhäällä) toimiessa kirjastotoimen johtajana. Oodin ensimmäisen kerroksen monitoimisali on nimetty hänen mukaansa Maijansaliksi.
– Hankkeen alussa tutkittiin, olisiko Postitalo muunnettavissa kirjastoksi. Toinen vaihtoehto oli Lasipalatsi. Toimintoja hahmoteltiin maan alle nykyisen taidemuseo Amos Rexin tapaan. Valitsimme Töölönlahden, jossa rakennus saa luonnonvaloa, Haatainen kertoi.
Haataisen jälkeen hanketta vei eteenpäin hänen seuraajansa: apulaiskaupunginjohtaja, nykyinen Vantaan kaupunginjohtaja, Ritva Viljanen. Maija Berndtson kutsui mukaan Pirjo Lipastin (oikealla alhaalla), joka edisti hanketta yli 10 vuoden ajan kaupunginkirjaston johtavana suunnittelijana.
Berndtsonin jäätyä eläkkeelle vuonna 2013 kirjastotoimen johtajana aloitti Tuula Haavisto, joka toimii nykyisin Helsingin kulttuurijohtajana. Rakentamisen alettua Oodin johtajaksi valittiin Anna-Maria Soininvaara (alhaalla vasemmalla). Hänen viime kuukausien minuuttiaikataulunsa soi kutsuvierastilaisuudessa hetken maljan nostamiseen: työ on viety päätökseen. Tästä alkaa Oodin elämä. Kansalaisten olohuone on avautunut. Tervetuloa!