Takaisin artikkeleihin

Laatua hitsisaumoja myöten

24.2.2017

Liisa Joensuu/Tmi Magic Words

Oodin työmaalla rakentamisen laatua valvotaan kaiken aikaa ja todella yksityiskohtaisesti. Päivittäiseen työhön kuuluvat toiminnalliset ja laadulliset tarkastukset ja niissä selvinneiden asioiden tallentaminen. Pohjana on laadunvalvontasuunnitelma, jonka työmaainsinööri Ahmed Ibrahim (kuvassa) teki keskustakirjastoa varten maisteritutkintonsa opinnäytetyönä.

– Valvontaa ja dokumentointia helpottavat digitaaliset projektinhallintatyökalut mobiililaitteineen. Asiat voidaan kirjata tabletin tai puhelimen avulla suoraan järjestelmään, ja kaikki saavat tiedot reaaliaikaisesti, hän kertoo.

Näinä aikoina tontilla menossa on innolla odotettu rakennusvaihe eli kirjastoa kannattelevien teräskaarien pystytys. Osien hitsaaminen toisiinsa edellyttää sekin tarkkaa laadunvalvontaa: hitsisaumat tullaan tarkistamaan jopa ultraäänellä.

Ahmed Ibrahim kertoo ohjelmistojen ja pilvipalveluiden olevan rakentamisen nykypäivää. Aikaisemmin tuotantoa hallittiin moninaisten paperien avulla, jotka seilasivat henkilöltä toiselle. Se vaati kuvien skannaamista sekä dokumenttien tulostamista ja lähettämistä.

– Nykyisin kaikki käyttävät samaa ohjelmistoa. Voimme dokumentoida sähköisesti havaintoja ja mittaustuloksia sekä liittää valokuvat mukaan. Yksi tarkastaa, toinen hyväksyy ja suunnittelija kuittaa. Se nopeuttaa rakentamista.

Ahmed Ibrahim teki Master of Engineering –tutkintonsa opinnäytetyön aiheesta ”Leadership in quality assurance and creating the conditions – Helsinki Central Library project”. Hän käytti pohjana kotimaista Congrid-järjestelmää ja kehitti YIT:lle sopivan laadunhallintamatriisin, jota voidaan soveltaa yrityksen muillakin työmailla.

Kaaret suurennuslasin alla

Kirjastoa kannattelevat teräskaaret saapuivat helmikuussa suunnitellusti työmaalle 12 osassa. Pystytys voitiin aloittaa nopeasti, sillä tukirakenteet odottivat jo paikoillaan.

Teräskaarien pohjoispäät saatiin lepäämään tukiristikoitten varaan ennen helmikuun puoliväliä. Kaarien juuret ovat piilossa sääsuojateltassa, jonka sisällä ne on kiinnitetty päätykoteloihinsa.

– Päätykotelot oli tehty niin hyvin, ettei kaarien päitten asentamisessa niihin ollut ongelmia. Juuria on hitsattu paikoilleen teltan suojissa, koska hitsaaminen ei siedä vettä ja suojakaasujen on pysyttävä hitsausalueella. Toistaiseksi kaarien pystyttäminen on sujunut suunnitellusti kertoo Normek Oy:n projektijohtaja Pasi Parkkinen.

Teräskaaret kantavat lopulta lukuisia rakenteita, joten kaarien kantokyvyn varmistaminen on erityisessä tarkkailussa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osia yhdistäviä hitsaussaumoja tarkastetaan kymmeniä kertoja.

– Alkuvaiheessa kaaria hitsataan vain sen verran, että osat saadaan yhteen, mutta kaaret lepäävät koko painollaan tukirakenteitten varassa. Yhteen jatkokseen tarvitaan satakunta hitsauskertaa ennen kuin kaaret ovat kunnolla paikoillaan ja tuet voidaan purkaa, Pasi Parkkinen sanoo.

Kaarien parissa työskentelee yhteensä kymmenkunta hitsaria. Yhtä saumaa tekee kaksi miestä kerralla. Saman sauman pariin tarvitaan vielä kolmas, joka vastaa hitsattavan kohdan esilämmittämisestä ja lisäaineista kuten kaasusta ja hitsauslangasta. Alueen esilämmittäminen on tärkeää, koska liian kylmässä sauma halkeaa.

Kaaria hitsataan sekä ulko- että sisäpuolelta. Hitsaaja pääsee kaarikoteloon sen kyljessä olevasta luukusta. Kaarenpätkä toimii savupiipun tavoin, eli käryt ja kaasut tulevat päädystä ulos. Koteloon mahtuu isokin mies, sillä korkeutta ja leveyttä on pari metriä.

Hitsisaumat ultrataan

Ultraäänen käyttäminen hitsisaumojen tarkistamisessa on ollut käytössä tällä vuosikymmenellä jo yleisesti, ja tätä menetelmää käytetään myös Oodin työmaalla. Tavoitteena on ehjät saumat, jotka kestävät niihin kohdistuvan kuormituksen.

Rakennesuunnittelija on antanut saumoille tietyt arvot. Ulkopuolinen, sertifioitu tarkastuslaitos, Suomen Testauspalvelu, tutkii ultraamalla, ovatko saumat virheettömät ja onko niiden paksuus määrittelyn mukainen.

Myös kuilut kantavat rakenteita

Paitsi teräskaaret, myös hissi- ja porraskuilut ovat osa kirjaston kantavaa runkoa. Talon keskelle sijoittuva kolmoskuilu kantaa jopa teräskaaria.

Kolmoskuilun kolmannen kerroksen kohdalle sijoittuu paikallavalulaatta eli lattiataso, joka sidotaan sekä kuiluun että teräskaariin. Laatta voidaan valaa kuilun ja kaarirakenteen välille siinä vaiheessa, kun teräskaaret ovat paikollaan ja hitsaukset riittävän kantavat. Kaaria tukevat ristikkotuet poistetaan vasta, kun paikallavalulaatta on valmis.

Pohjoisimman eli ykköskuilun sisällä valmistellaan sinne tulevan portaikon lepotasoja. Ensimmäiset kaksi suurta lepotasoa tehdään paikalla valaen, pienemmät lepotasolaatat asennetaan paikoilleen elementteinä. Maaliskuun vaihteessa päästään asentamaan itse portaita, jotka saapuvat työmaalle betonielementteinä.

Työmaainsinööri Unto Miettinen keitteli kahvia käsi kantositeessä ja kertoi, että neljännenkin porraskuilun teko on aloitettu ja ensimmäinen kerros on valmis. Sanomataloa vastapäätä tulevan viidennen kuilun teko alkaa vasta kun teräskaaret on saatu hitsattua ja kuilun rakentamisen tiellä olevat kaarien tukirakenteet on poistettu. Vanha olkapäävamma vihoittelee, eli kantoside ei johdu työtapaturmasta, Miettinen tarkensi.

Jaa artikkeli