Vain taivas oli kattona, kun Oodin kolmea yleisökerrosta yhdistävät kierreportaat nostettiin helmikuussa majesteetillisesti sisään taloon. Ne laskeutuivat rauhallisesti osa kerrallaan hydraulisen teleskooppipuomin vaijereissa vesikattoon tehdystä aukosta. Portaitten saaminen paikoilleen on yksi rakentamisen merkkipaaluista.
Portaat saapuivat tontille erikoiskuljetuksena 10 lohkossa. Valmis kokonaisuus koostuu kahdesta toisistaan erkanevasta kierteestä, A- ja B-portaasta. Teräksisen kokonaisuuden yhteispaino on 80 tonnia. Portaat ovat Normek Oy:n tuotantoa kuten kirjastoa kannattelevat teräskaaretkin.
Kuvassa sisääntulokerroksen ensimmäinen pala on paikallaan ja sen jatkoa vedetään narun avulla oikeaan kulmaan hitsausta varten. Kerrosten välille jätettiin rakentamisvaiheessa valtaisa aukko, mutta vesikatto avattiin uudelleen tätä tapahtumaa varten.
– Rakensimme katolle portaitten kohdalle sääsuojan ja poistimme kattoelementin. Kun portaitten viimeinen pala on laskettu paikoilleen, elementti suljetaan ja se saumataan uudelleen. Kerroksissa koko porraskuilu on suojattu ESP-eristelevyillä lämmön säilyttämiseksi vesikaton ollessa auki, YIT:n työnjohtaja Mansoor Ardam kertoo.
Huonojalkaisille asiakkaille kirjastosta löytyy parikin vaihtoehtoa kierreportaille: liukuportaat ja hissit. Liukuportaitten runko asennettiin sekin paikalleen helmikuussa. Edessä on vielä tekniikan, kaiteitten ja askelmien asentaminen sekä myöhemmin säädöt ja koeajot. Myös hissien asennus on parhaillaan käynnissä.
Alakaton malli näyttää kattoikkunoiden uuden muodon
Kolmannen kerroksen eli varsinaisen kirjamaailman alakattoon on asennettu pienoismalli, jonka avulla tutkitaan, miten alakatto saadaan aaltoilemaan kauniisti ja miten kattoikkunoista rakennetaan pelkistettyjen valoaukkojen kenttä.
Alun perin kahdeksankulmaisilta näyttäneet kattoikkunat muuntuvat pyöreiksi valoaukoiksi sitä mukaa kun mallipala saa jatkoa. Katosta tulee valkoinen ja saumaton ja se ikään kuin imeytyy ylös valoaukkoihin. Aaltoilun myötä niin katto kuin valoaukot ovat kerroksen eri kohdissa välillä alempana, välillä ylempänä.
Valoaukot rakennetaan pystyrankoihin, jollainen näkyy ylhäällä kuvassa. Rankaan kiinnitetään aluksi akustinen mineraalivilla. Se peittyy ruiskutettavan MonoRoc-eristerappauksen alle. Kyseessä on paksurappaus, joka eristää ääntä, hylkii vettä ja on lisäksi energiatehokas. Pohjarappaus saa myöhemmin ylleen tasaisen ruiskupinnoituksen. Menetelmän ansiosta alakatto tulee näyttämään yhtenäiseltä kivikatolta.
Kolmannen kerroksen pohjoispäädyssä valmistuu hyvää vauhtia lasten maailma parvineen. Vajaan vuoden kuluttua parven alla pidetään jo satutuokioita!
Kirjaston lasiasennukset ja lasien saumaustyöt etenevät itäsivulla sitä mukaa kun säät sallivat. Helmipakkaset eivät ole haitanneet lasien nostamista paikoilleen mekaanisiin kiinnikkeisiinsä, mutta saumaus vaatii lauhempaa ilmaa.
Kansalaisparvekkeen puolella taloa eli lännessä yli puolet laseista on asennettu mekaanisiin kiinnikkeisiinsä. Tässä valmistaudutaan siirtämään lasia kuormalavalta imukuppinostimen tassuihin.
Maalari maalaa taloa, muttei sinistä eikä punaista
Vanhan lastenlorun mukaan maalari maalaa taloa, sinistä ja punaista. Maalarimestari Pasi Kalliokoski Lainisalo Rakennusmaalaus Oy:stä on saanut tyytyä valkoiseen ja mustaan.
– Kirjaston värimaailma koostuu valkoisen ja mustan lisäksi viilupinnoista. Varsinaista väriä antavat sitten kalusteet. Katot ja niissä olevat kanavat on maalattu mustiksi, samoin seinäotsat. Itse seiniä ei juuri maalata, sillä niiden peitoksi tulee akusto- ja viilupaneelia. Muutama valkoinen seinä löytyy. Musta ja valkoinen ovat tavallisia julkisten tilojen värejä kun taas liikekeskuksissa suositaan muitakin värejä sekä struktuuripinnoitteita ja tapetteja, Pasi kertoi ennen kuin nousi henkilönostimeen ja alkoi tasoittaa alakaton otsarakennetta.
Timpuri Marto Jaaksonilla puolestaan oli käynnissä sokkelin rakentaminen toisessa kerroksessa toimistotiloja rajaavan seinän kohdalla. Käytävälle on tulossa lasi-ikkunat. Puutyöt sujuivat sukkelaan Martolta, joka on työskennellyt kirjaston työmaalla vuoden verran.
Muilla timpureilla riitti työsarkaa toisen kerroksen istuskelutilan parissa. Rakenteilla oli sen puurunko, ja tulevina kuukausina tila muuttuu viimeistelyjen myötä kutsuvaksi lueskelualueeksi.
Konkarityönjohtaja tuli mukaan
Kirjaston työmaan uusimmalla työnjohtajalla on kokemusta vaikka muille jakaa. Jorma Pelkonen, 60, siirtyi Oodin pariin toimistotalon työmaalta Kalasatamasta.
– Oodi on toimistotaloa huomattavasti haasteellisempi kohde erikoisine rakenneratkaisuineen. Vastaan muun muassa laatoituksista, ja jo kellarin suuri WC-tila on poikkeuksellinen. Visuaalisena elementtinä käytetään näyttäviä, kolme senttiä paksuja kalkkikivilaattoja, jotka kiinnitetään seiniin terästappien varaan.
Jorma on ollut rakentamassa niin asuntoja, toimistoja kuin hotellia ja rautatietunneliakin. Referenssilista täydentyy vielä keskustakirjastolla ennen kuin Jorma jää 63-vuotiaana eläkkeelle.