Ennen kirjastouraansa Helle Kannila oli uuttera tasa-arvo- ja naisasia-aktivisti. Hän nousi 19-vuotiaana Suomalaisen Naisliiton johtokuntaan, ja 25-vuotiaana Valtion kirjastotoimiston johtajaksi. Helle Kannila oli aikansa merkittävimpiä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjiä, ja hän taisteli päämäärätietoisesti tasa-arvon puolesta.
Kannila näki jo nuorena kauas, ja oli valmis taistelemaan paremman ja tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta. Vuoden 1919 kirjastokokouksessa 23-vuotias Kannila lausui: ”[O]n uskallettava katsoa kauas tulevaisuuteen, on uskallettava ajatella suuresti ja rohkeasti, silloin ehkä uskoen voidaan päästä pieni askel eteenpäin suurta ihannepäämäärää kohti. Jos itsekin epäilemme, – – silloin ei suunnitelmiamme kukaan muukaan ryhdy toteuttamaan. – – elleivät kaikki muut vielä näe niin kirkkaasti kuin me, tekevät he sen vielä kerran ja silloin he myöskin ymmärtävät itsepintaisuutemme ja uudistushalumme.”
Kannila oli kokoamassa Kirjastolainsäädäntöä vuonna 1928, ja hän oli mukana myös kirjastolakia uudistaneessa komiteassa vuonna 1949. Kirjastolaki on yksi tärkeimpiä kirjastojen yhdenvertaisuutta turvaavia elementtejä.
Nykyäänkin on tärkeää muistaa Kannilan ajatus kirjastojen tärkeydestä vaikeina aikoina. Kannila kirjoitti Kansanvalistus ja kirjastolehdessä vuonna 1931 aiheesta näin: ”Kirjastojen varustaminen riittävillä, arvokkailla kirjoilla ei ole kirjastovirkailijain hyödyttämistä, vaan se on erittäinkin pula-ajasta ja työttömyydestä kärsivän yleisön auttamista saamaan tietoja ja arvokasta henkistä virkistystä.”
Helle Kannila on raivannut tietä, jotta tulevilla sukupolvilla olisi paremmat mahdollisuudet saavuttaa yhdenvertainen kirjasto ja tasa-arvoinen elämä. Kirjastojen tärkeänä tehtävänä on jatkaa Helle Kannilan työn edistämistä. Kannilan mukaan kirjastojen tulee “kaiken rikkinäisen keskellä edistää ennakkoluulotonta totuuden etsintää, rehellistä tutkimustyötä, suvaitsevaisuutta ja sovinnollisuutta”.
Oikeudenmukaisuuden edistämisen ja tasa-arvotyön lisäksi Kannila kannusti ihmisiä ”hulluuteen” ja hauskuuksien äärelle. Juhlistakaamme 130-vuotispäivänään Helle Kannilaa hänen omin sanoin: ” kaikessa täytyy olla vähän hulluutta, sillä jos elämässä kokonaan vallitsisi vain järkevyys ja poroporvarillisuus, niin olisi kovasti ikävää eikä maailma menisi eteenpäin”!