Takaisin artikkeleihin

Yhteisöjen yhteinen kirjasto

20.12.2012

Siru Valleala ja Virve Miettinen

Keskustakirjaston halutaan olevan paitsi tila, myös väline, alusta ja julkaisukanava kaupunkilaisten yksilöllisille ja erilaisten kollektiivien tekemiselle. “Vapaata tilaa juuri sinulle, teille, yhdistyksellenne, järjestöllenne, yhteisöllenne, porukallenne. Tulkaa täyttämään tila, tehkää siitä elävä, ottakaa omaksenne, antakaa toisillenne, olkaa yhdessä.” Ehkä keskustakirjasto voisi mainostaa esimerkiksi näin sitä mahdollisuutta, mitä julkinen kaupunkitila tarjoaa kansalaisille, käyttäjille, tekijöille ja kokijoille. Pääkaupunkiseutu kuhisee aktiivisia toimijoita, joiden sankoin joukoin saapumista keskustakirjasto innolla odottaa.

Kyselimme kansalaisjärjestöjen ja yhteisöjen ehdotuksia siitä, kuinka he tahtoisivat hyödyntää keskustakirjaston tarjoamia tiloja ja mahdollisuuksia.

Julkinen tila on myös sinun

Dodo ry on ympäristöjärjestö, jonka toiminta keskittyy globaaleihin ympäristöongelmiin ja muun muassa kaupunkisuunnitteluun. Saija Vuola esittelee paria hanketta, joita voisi hyvinkin harjoittaa keskustakirjaston tiloissa ja ympäristössä. “Esimerkiksi Tuunaamo ja Kaupunkiviljely ovat jo toimineet erilaisissa ei-kaupallisissa tempauksissa. Tuunaamon haaveena on tila, jossa ihmiset voivat korjata, nikkaroida, ommella, päivittää, koristella ja oppia toisiltaan.”

Tuunaamon idea on jakaa työkaluja ja tiloja, mikä tekee hankkeesta sekä ekologisen ja yhteisöllisen. “Tuunaamossa vanha opettaa nuorta, maahanmuuttaja jakaa kansansa käsityötaitoja muille ja jakoavainta ensi kertaa käyttävä oppii, miten pyörää kunnostetaan”, Vuola kuvailee. Idea soveltuisi hyvin kirjaston tiloihin ja kohtaamisen tavoitteeseen.

“Toinen sopiva on ehdottomasti Kaupunkiviljely, joka luo melkein mistä vain tilasta kauniimman ja helpommin haltuun otettavan.” Kaupunkiviljelyssä kuka tahansa voi perustaa kasvimaan minne tahansa. Vuola ehdottaa, että kirjaston lähettyvillä kasvavia näin viljeltyjä yrttejä voisi käyttää kirjaston kahvilan leivän välissä. “Ihmisille tulisi tunne, että tämä julkinen tila on myös minun. Vihreä ympäristö, johon voi itse vaikuttaa, parantaa hyvinvointia.”

Yhdistävänä tekijänä elämyksiä tarjoava tehtävä

Markus Kåhre kuuluu Checkpoint Helsinkiin, joka on taidealan ammattilaisten oma, aktiivinen verkosto. Sen tarkoituksena on tuottaa kansainvälisesti merkittävää nykytaidetta Helsingissä ja luoda toimivaa yhteistyömallia Helsingin taiderakenteissa. Kåhre innostuu oitis kirjaston mahdollisuuksista.

“Kirjastot tarjoavat kaikkein kiinnostavimpia yhteistyöväyliä Checkpointille. Elämme aikoja, jolloin taidemuodot yhä enemmän sekoittuvat keskenään ja hedelmöittävät toisiaan. Kirjastot ovat tässä kulkeneet eturintamassa vaikkapa audiovisuaalisella kentällä. Keskustakirjasto olisikin mainio paikka esittää teoksia, jotka pyrkivät vuorovaikutukseen yleisön kanssa tai vaativat aikaa ja rauhaa perehtyä.” Kåhre painottaa sitä, ettei taide olisi vain visuaalinen koriste, vaan kirjastolla olisi taidepedagoginen ja elämyksiä tarjoava tehtävä. “Kirjaston tiloissa voisi avata teoksia kokonaisina prosesseina eikä vain lopputuloksina.”

Kåhre peräänkuuluttaakin taidetta tekoina ja yleensä uusien asioiden kokeilua. “Uskon, että Checkpoint ja keskustakirjasto tulevat vuosien varrella tekemään yhteistyötä esittämällä teoksia, avaamalla arkistoja ja tekemällä yhteistyössä muiden instituutioiden kanssa isoja festivaalin tapaisia kokonaisuuksia. Olen varma, että yhteistyö johtaa asioihin, joita tässä vaiheessa ei voi vielä kuvitella – ja se odottamattomuus on kaikkein tärkein asia!”

Tonttibileet?

Keskustakirjastorakennuksen konkreettiseen kohoamiseen on vielä aikaa. Kuinka tonttia voisi aktiivisesti hyödyntää ennen, kuin itse rakennus valmistuu?

“Tuunaamo järjestää tuunaus-työpajoja, vaikkapa fillarin korjaamista, ja tällaiset pajat sopisivat hyvin tontin alueellekin”, Dodo ry:n Saija Vuola miettii. “Myös kaupunkiviljelyä voisi suorittaa tontilla esimerkiksi siinä muodossa, että kaupunkiviljelijät kouluttavat, jakavat siemenpommeja ja suunnittelevat viljelmiä. Yhteisöllinen toiminta leviää siemenestä.”

Markus Kåhre Checkpointista näkee keskustakirjaston kulttuurin keskipisteenä. “Kirjasto, Kiasma  ja musiikkitalo muodostavat kolmion, josta toivon oikeaa voimanpesää. Lämpiminä vuodenaikoina ulkotilassa tapahtuisi koko ajan jotain. Tätä toimintaa pitää aloittaa jo ennen kuin talo on pystyssä. Elävä kulttuurielämä vaati paikkoja, joihin yleisön ja tekijän on luontevaa tulla ja kohdata. On tärkeää vallata tilaa kulttuurille.”

Tule mukaan! Suunnitellaan yhdessä kirjasto, joka on monelta suunnalta avautuva, yhteisöjen ja kaupunkilaisten kanssa kommunikoiva ideoiden ja ajatusten rikastamo. Hymyilevä talo ja kyllä-tila, josta jokainen voi löytää perspektiiviä elämään, on valmisteilla sitten näyttely, amigurumi, kaupunkiviljelmä, julkaisu, demo tai työpaikkahakemus.

Yhteisöjen yhteinen kirjasto –juttusarja jatkuu vuonna 2013. Jännittävää – ketä haastatellaan seuraavaksi? Pysy mukana!

Jaa artikkeli