Sadat unelmoijat osallistuivat tulevaisuuden kirjaston suunnitteluun – kiitos raikkaista ideoistanne! Tavoitteena on, että yhdessä avaamme keskustakirjaston ovet vuonna 2017. Voit edelleenkin kirjata unelmasi puun lehtenä matkaan kohti Töölönlahtea ja tulevaisuuden kirjastoa. Joko olet käynyt selaamassa toiveita ja ripustanut oman unelmasi kahisemaan puun latvan korkeuksiin? Tehdään tästä sellainen tulevaisuuden kirjaston tarina, jolla on onnellinen loppu!
Avoimiin tiloihin ja luonteviin kohtaamisiin
Monia unelmia yhdisti toive siitä, että kirjastossa olisi elämää, väriä, luontevia kohtauspaikkoja ja tilaa yhdessä tekemiseen. Tiloihin halutaan avoimuutta, muunneltavuutta ja selkeyttä. Toisaalta pidettiin tärkeänä hiljaisten ja keskittymiseen kannustavien tilojen säilyttämistä. Arjen kiireen keskelle toivottiin suvantopaikkoja ja leppoistamisen tekniikoita.
Unelmien kirjurit toivottavat eri aikakaudet tervetulleeksi kirjastoon. Rakennuksesta voisi löytyä vaikka Wanha Lainasto, joka on kuin historian kirja, ja samalla ala-aulan voisi vallata räppi-työpaja. Kirjaston perinteen pitkät jäljet voisivat törmätä digiajan studio- ja editointitilaan, jossa asiakkaiden olisi mahdollista tuottaa omaa mediajälkeään.
Tekemisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia
Myös palveluita pitäisi olla enemmän. Tulevaisuuden kirjastolta asiakkaat toivoivat mahdollisuutta yhteisöllisyyteen, vaikuttamiseen ja aktiiviseen toimintaan. Kirjasto voisi tukea kansalaisdemokratian toteutumista tarjoamalla laajemmin kohtaamisen, toiminnan ja vaikuttamisen kanavia ja välineitä. Esimerkiksi toivotaan mahdollisuutta käsitellä ääntä ja kuvaa monipuolisella tavalla, tuottaa ja editoida videoita, muuntaa vanhoja tallenteita digitaaliseksi, saada opastusta ja neuvontaa, lainata videokameran ja editointiläppärin videotuotantoa ja kuvankäsittelyä varten, järjestää oma tapahtuma tai näyttely etc.
Unelmoijat olivat selvästi ylpeitä omista harrastuksistaan ja aikaansaannoksistaan. He halusivat myös oman tekemisen näkyvän kirjastomiljöössä. Tilaukseen laitettiin siis erilaisia gallerioita, näyttelytiloja, teattereita ja tiloja tuunaamiseen! Ja onhan se totta, että maailmassa tarvitaan oman käden ja ajatuksen pituista mittakaavaa.
Kutkuttavaa aikaa kirjastossa
Mitään ”show stopperia” eivät unelmoijat kirjastosta tekisi, mutta silti kirjastomiljöötä lähestyttiin unelmissa paitsi toiminnallisesta myös visuaalisesta näkökulmasta. Toivottiin ”pesämäisiä nurkkauksia ja tuoleja”, sillä ihmisen paijausvaje on vakio. Haluttiin värejä ja eloisuutta, sillä niin sateiset ja pimeät päivät tuntuvat siedettävämmiltä. Ja suuria, luonnonvalon kerääviä ikkunoita, joiden alla on helppo pysyä hereillä.
Unelmoijat haluaisivat viettää kirjastossa aikaa, ei vain pistäytyä siellä – vertauskuvallisesti sanottuna keskustakirjastosta halutaan ”ruokalan” sijaan ”ravintola”. Mallina voisi olla vaikka se, että päivällä kirjastossa tehdään töitä ja opiskellaan, illalla harrastetaan, tuunataan ja kokoonnutaan tapahtumiin.
Monissa viesteissä unelmoijat haaveilivat siitä, että kirjaston arvomaailmaan kuuluvat elementit kuten yhteisöllisyys, kestävä kehitys, hyvinvointi, luovuus ja oppimisen näkyväksi tekeminen olisivat konkreettisesti esillä tulevan rakennuksen tiloissa. Myös luontoyhteys oli ehdotuksissa mukana ja uudesta kirjastosta haluttiin entistä ekompi.