Takaisin artikkeleihin

Töölönlahden naapurit luovat YIMBY-henkeä

27.5.2014

Siru Valleala

Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston naapureiden ajatuksiin Töölönlahden alueesta.

Kirjastonaapurit osa 1: Kiasma ja Kansallisooppera

Töölönlahti on kuin varkain muodostunut upeiden kulttuuristen instituutioiden keskittymäksi. Tulevaisuudessa keskustakirjasto liittyy joukkoon täydentämään tarjontaa sanataiteen osalta. Millaista yhteistyötä keskustakirjaston naapurikonkarit toivovat ja millaisia vinkkejä uudelle kirjastolle antavat? Vahvistuuko alueen YIMBY-henki? YIMBY -lyhenne tulee ilmaisusta “yes in my backyard”.

Juttusarjan ensimmäisessä osassa haastattelussa ovat Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Pirkko Siitari ja Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Mitä lisäarvoa keskustakirjasto tuo Töölönlahdelle?

Siitari:

”Keskustakirjasto täydentää niin sanottua kulttuurikampusta. Vuosikausia Kiasman takapiha oli käytännössä joutomaata, mutta viime vuosina alkoi tapahtua. Kansalaistori, Baana ja Musiikkitalo toivat uutta eloa, jota keskustakirjasto varmasti lisää vielä paljon. Kirjasto tuo uusia yleisöjä ja tapahtumallisuutta ja muokkaa alueen visuaalisuutta.”

Paasikivi:

”Töölönlahden ympäristössä on keskittymä kulttuuri-instituutioita, ja keskustakirjasto on tuiki tarpeellinen lisä tähän kokonaisuuteen. Näen keskustakirjaston ihmisten kohtauspaikkana, sivistyksen ja tiedon lähteenä. Synergiaetu muiden kulttuurilaitosten kanssa on ilmeinen, ja keskittymä on myös tarkoituksenmukainen käyttäjän kannalta.”

Siitari:

”Alueesta tulee kirjaston myötä yhä enemmän sellainen vapaa-ajan kohde, jonka palveluita ihmiset yhdistelevät ja viettävät paikalla jopa koko päivän. Siksi monipuolisuus on tärkeää.”

Millaista yhteistoimintaa naapureiden kesken voisi olla?

Paasikivi:

”Yhteistyön muotoja voisivat olla pienimuotoiset konsertit, esitelmät, nettiesitykset, nuorisoryhmät ja yhtäaikaiset teematapahtumat läpi koko Töölönlahden ‘kulttuuriselkärangan’. Kaikkea tätä olisi hienoa voida kehittää eteenpäin.”

Siitari:

”Viestintää ja markkinointia voi ja kannattaa kehittää yhteiseen suuntaan ja pohtia, haluammeko lanseerata koko alueen yhteisen kulttuurikampuksen. Myös Töölönlahden julkista taidetta voisimme kaikki yhdessä miettiä. Kiasma onkin tulevaisuudessa kehittelemässä veistospuistoa. Yhteisen pihan periaatetta ja talkootyöhenkeä on hyvä harjoittaa sekä keskustella ajatuksella, millaiseksi tahdomme alueen muokata. Koen yhteyttä keskustakirjaston kanssa: olemme nykyajan toimijoita. Kiasma on mielellään tulevaisuuden museo, ja keskustakirjasto on tulevaisuuden kirjasto.”

Kuinka tärkeää on kirjaston arkkitehtuuri?

Paasikivi:

”Rakennuksen tulee olla käytännöllinen, kutsuva ja viihtyisä. Sen pitää olla suunnittelultaan tarpeeksi rohkea. Liiallinen ympäristön peilaaminen johtaa vaan valjuun kompromissiratkaisuun. Töölönlahden kokonaisuus on jo nyt niin moni-ilmeinen, että omintakeinen, vahva statement, uutta ajattelua edustava visuaalisuus, on tervetullutta.”

Siitari:

”Pidän voittaneesta ehdokkaasta paljon – olen siitä suorastaan ylpeä! Tulevan rakennuksen muotokieli istuu Kiasman kanssa hyvin yhteen. Alueen yhteistä toimintaa voisivat olla myös arkkitehtuurikierrokset Töölönlahdella. Kirjasto tulee olemaan käyntikortti ulkomaille, ja ehdottomasti aion viedä sinne Kiasman koti- ja ulkomaisia vieraitani tutustumaan maamme kirjastotoimintaan.

Paasikivi:

”Myös ulkoalue on hyvin tärkeä. Kirjaston tilat jatkuvat luonnollisesti myös seinien ulkopuolella. Keskuspuisto saisi alkaa jo heti ovelta, ajatuksella: ‘Lapista voisi hiihtää suoraan keskuskirjastoon’!”

Kerro naapurivinkit – Töölönlahden ilot ja haasteet?

Siitari:

”Jokainen alueen toimija omaa tietyn kohderyhmänsä: esimerkiksi meillä 60% kävijöistä on alle 35-vuotiaita. Toiveemme on hiljalleen kasvattaa ikähaarukkaa. Sen apuna alueen monipuolistuminen ja keskustakirjaston saapuminen on oiva asia. Tämä monipuolistuminen auttaa alueen jokaista toimijaa. Erityisen hyvä seikka on julkisten yhteyksien keskeisyys. Mehän olemme paraatipaikalla saavutettavuuden kannalta!”

Paasikivi:

”Rakennuksen sisä- ja ulkotilat on osattava hyödyntää. Houkutteleva arkkitehtuuri, keskeinen paikka ja hyvät yhteydet mahdollistavat sen, että keskustakirjastosta voi tulla hieno kohtaamispaikka ja kaupunkilaisten suosikki.”

Siitari:

”Tärkeää on aito avoimuus; alusta saakka avoimen kulttuurikeskuksen idea. Jotta alueen kokonaisuus toimii ja suuret, erilaiset kävijäryhmät tuntevat itsensä tervetulleiksi, on keskustelun eri suuntiin – kuten naapureiden kesken – toimittava. Vuorovaikutteisuus ja osallistaminen ovat vetonauloja yleisölle. Kokonaiskokemuksellisuus muodostuu kaikesta: ilmapiiri, kaupat, kahvilat, toimivuus, aktiivisuus, alueen henki. Toki resurssikysymys on aina iso haaste. Sen vuoksi alueen kehittyminen on ollut suhteellisen hidasta.”

Millaisia omia kirjastotoiveita sinulla on?

Siitari:

”Koska meillä Kiasmassa on hyvä nykytaiteen kirjasto, en kaipaa keskustakirjastolta sellaista. Sen sijaan toivoisin kansainvälisen lehtivalikoiman ja nykykirjallisuuden valikoiman olevan laaja. Uusia tietokantoja käytän mielelläni hyväkseni.”

Paasikivi:

”Monipuoliset tilat loisivat mahdollisuuksia erityyppisille käyttäjäkokemuksille. Toivoisin, että kirjasto kutsuu käyttäjänsä pysähtymään, tutustumaan, tarkkailemaan, tutkimaan, haaveilemaan, kuvittelemaan, keskittymään, unelmoimaan ja aistimaan.”

Jaa artikkeli