Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen hankepäällikkö Irmeli Grundström, arkkitehti Päivi Etelämäki ja projektinjohtaja Erkki Huitti valaisevat kirjastorakentamisen keskeisiä avainkohtia ja askelmia.
Tilakeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kaupungin tilojen vuokraus ja myynti, kiinteistöjen ylläpito, uudisrakentaminen, peruskorjaus ja yleisesti siitä huolehtiminen, että kaupungin palveluja tarjoavat tilat toimivat ja ovat taloudellisia ja turvallisia.
Hankepäällikkö Irmeli Grundströmin vastuualueelle kuuluvat koko keskustakirjastohankkeen läpivienti sekä yhteydenpito kaupungin päättäjien ja kirjastotoimen kanssa.
”Keskustakirjasto on kaupungille hyvin merkittävä rakennus. Olen mukana suunnittelun ohjauksessa, aikataulujen laatimisessa, kustannusten suunnittelussa ja hallinnassa sekä laadun tarkkailussa”, Grundström kertoo. Hänen vastuutehtäviinsä kuului myös arkkitehtuurikilpailu.
Grundström painottaa keskustakirjaston olevan monella tavalla erityinen hanke.
”Julkisivun suhteen tapahtuu puurakentamiseen liittyvää kehitystyötä, ja kirjaston siltarakenne on myös haasteellinen toteutettava. Nyt on kuitenkin oiva aika rakentaa. Kaikki puhuvat digiajasta, ja uusi rakennus tulee olemaan julkinen esimerkki myös digitaalisen kehityksen suhteen.”
Avoin kilpailutus huippulaadusta
Erkki Huitti kertoo Tilakeskuksen toimeenpaneman kilpailutuksen olevan keskustakirjastohankkeen yksi massiivisimmista ponnistuksista.
”Rakentamisen eri vaiheet sisältävät kukin oman kilpailutuksensa. Kilpailutus on avointa, ja internetpalvelu Hilmassa (julkisten hankintojen ilmoituskanava) näkyvät kaikki ilmoitukset sekä perusvähimmäiskriteerit. Kuka vain kriteerit täyttävä urakoitsija saa ilmoittautua. Julkisen hankintalain mukaan Hilmassa jaetaan tietoa heti eteenpäin.”
Kriteerit ovat tiukat, ja vaativaan rakennushankkeeseen kuuluu myös riskejä. Riittävää laatua valvotaan muun muassa hankkeen riskipalavereissa. Erilaisia riskejä arvioidaan ja minimoidaan yhteistyössä myös rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.
”Tärkeimmillä alueilla mukana ovat ulkopuoliset tarkastajat. Näin toimitaan esimerkiksi teräs-, betoni- ja lasirakenteiden sekä paloturvallisuuden suhteen”, Päivi Etelämäki kertoo. Myös hän ottaa Grundströmin lailla esille puuelementin.
”Kyseessä on epätavallisen suuri julkisen rakennuksen puujulkisivu näyttävällä paikalla, ja haasteita on muun muassa siinä, kuinka julkisivu kestää aikaa. Puurakentamisen kehittämisryhmä laatii parhaita mahdollisia ratkaisuja ominaisuuksien ja huollettavuuden suhteen. Kun puhutaan uudesta ja uniikista, sellaisesta, josta ei vielä ole olemassa valmiita ratkaisuja, käytetään vuoropuhelun myötä hyväksi teräs- ja puutoimittajien arvokasta tieto-taitoa.”
Innostusta herättävä hanke
Sekä Huitti että Etelämäki toteavat, että keskustakirjasto on Suomelle mitä upein käyntikortti. Onhan se suomalaista rakentamista parhaimmillaan – ja kaupungin keskustassa kuin näyttämöllä.
”Tuntuu, että jokainen on ottanut hankkeen omakseen”, toteaa Huitti. ”Kirjastohanke on herkullinen kohde, josta on helppo olla innostunut. Motivaatiota siihen, että kaikki valjastavat parhaat tekijänsä mukaan, tuo se, että tahdotaan onnistua”, Etelämäki lisää.
Kaupunginkirjaston kanssa Tilakeskus tekee jatkuvaa yhteistyötä.
”Suunnittelua tarkennetaan koko ajan yhdessä keskustellen. Tilakeskus synnyttää tarpeista ja ideoista rakennushankkeen. Sitten yhdessä suunnittelutiimin ja kaupunginkirjaston kanssa se vie ideoita kohti konkretiaa. Tilakeskus vastaa muun muassa kustannusarvioista, kirjasto sisällön suunnittelusta. Pidämme tiukkaa kuria”, naurahtaa Etelämäki.
Huitti kuvailee kaiken menneen tähän saakka todella hyvin. Suuret rakennushankkeet sisältävät aina normaalia kustannusten uudelleenarviointia ja siten suunnitelmien hiomista. Jotta kokonaisprojekti toimii, tarvitaan huolellisesti määritelty projektiorganisaatio, jossa on selkeästi määrätyt roolit ja koordinoitu yhteydenpito. Suunnitelmat tallennetaan kaikille osapuolille nähtävissä olevaan projektipankkiin.
”Projektipankki on internetin kautta toimiva rakennushankkeiden suunnittelu- ja työmaavaiheen toiminnanohjaukseen ja tiedonhallintaan tarkoitettu palvelu. Hankkeessa mukana olevat tallentavat ja näkevät toisten tallentamia tiedostoja annettujen valtuuksien rajoissa”, Huitti sanoo.
Jokaisesta osa-alueesta vastaa oma suunnitteluryhmänsä, ja esimerkiksi rakennusteknisissä erikoisratkaisuissa käytetään parhaita asiantuntijoita myös ulkomailta.
Vaikuttaa siltä, että ihmisiä on mukana satamäärin?
”Näin on”, Etelämäki sanoo. ”Kaikki on kuitenkin perusprojektinhallintaa. Toki on paljon keskustelua ja jumppaamista, kaikenlaista vääntöä osapuolten tuodessa esiin tavoitteitaan. Kuljemme silti innostuneina ja hyvässä järjestyksessä kohti yhteistä päämäärää.”
Ensi vuonna maan päälle
Nyt keskustakirjaston maanrakennustyöt ovat alkaneet valitun urakoitsijan toimesta. Erkki Huitti kertoo, että seuraava suurempi lähitulevaisuuden tehtävä on rakennuksen maanpäällisen osuuden projektinjohtourakoitsijan kilpailutuksen valmistelu vuodenvaihteen tienoilla. Maanpäällisten rakenteiden aloittamisvalmius pitäisi olla ensi vuoden marraskuussa.
”Keskustakirjasto herättää mielenkiintoa ja innostusta myös urakoitsijoissa, onhan sijainti mahdollisimman keskeinen. Näkyvä paikka ja jatkuva esilläolo lisäävät myös luontevaa laadunvalvontaa. Olen yleisesti tyytyväinen urakoitsijoiden kiinnostuksen määrään. Kilpailua löytyy, ja urakoitsijat tekevät tarjouksia. Maanrakennusurakan osalta tarjoajia oli kahdeksan.”
Päivi Etelämäki on hänkin tyytyväinen. Kaikki on ruodussa ja oikeassa aikataulussa. Irmeli Grundström ottaa esille kirjaston sivistävän ja demokraattisen merkityksen.
”Kirjasto ottaa aikaansa kantaa ja luo uutta. Erityisesti ajattelen nuoria, joita keskustan tiloista helposti hätistellään pois. Toivon, että keskustakirjasto tarjoaa myös heille oman paikan ja tilan, joka herättää motivaatiota ja antaa kiinnostavia mahdollisuuksia.”