”Olen seurannut Rum för barn –toimintaa Kulturhusetissa usean vuoden ajan ja nähnyt kuinka suosittu se on. Suosiosta kertoi ensimmäisenä kirjaston ulkopuolella olleiden lastenvaunujen määrä, ovella riisuttujen kenkien röykkiö ja sitten sisällä aikuisten ja lasten myllerrys. Yhdessä vaiheessa kirjaston ovella oli liikennevalot; punaisen valon palaessa kirjasto oli niin täynnä, ettei uusia tulijoita päästetty sisälle!”, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson, joka on vieraillut ruotsalaiskirjastossa usein.
Kaikille aisteille ja koko keholle
Rum för barn on tarkoitettu kaikkia aisteja varten. Tila houkuttelee liikkumiseen ja siellä voi käyttää koko kehoa. Se on luotu ja rakennettu lapsen näkökulmasta ja lapsen mittakaavaan. Sen visiona on, että leikki on tie lukemiseen ja kirjallisuuteen. Kokeilemalla ja keksimällä syntynyt oivallus innostaa tutkailemaan ja lukemaan lisää, ja lukeminen muuttuu puurtamisesta seikkailuksi. Lukeminen ja kieli ovat läsnä, vaikkei lapsi sitä aina huomaisikaan. Rum för barnissa niistä tulee lapsen ”hyvänpäivän tuttuja”.
Hävyttömän hieno Tiotretton varhaismurkuille
Eikä tässä kaikki, vaan Tukholmassa rakennusmestareina ovat saaneet leikkiä myös vähän vanhemmat lapset. He ovat laittaneet legoista ja muista unelmiensa rakennuspalikoista pystyyn Tiotrettonin eli maailman ensimmäisen 10-13-vuotiaille suunnatun kirjaston. Tavoitteena oli rakentaa paikka niille, jotka ovat jo kasvaneet ulos lapsen kengistä, mutta kaipaavat silti aikuisen läsnäoloa. Helmikuussa 2011 avatuissa tiloissa on mahdollisuus laittaa ruokaa, lainata läppäreitä, tehdä elokuvia ja musiikkia tai vain hengata. Hyllyiltä löytyy paljon kohderyhmälle sopivaa kirjallisuutta. Toimintaa ei ole suunniteltu valmiiksi yksityiskohtia myöten, vaan se muotoutuu yhteistyössä käyttäjien kanssa.
Lapset ja nuoret ovat tärkeä kohderyhmä kirjastoissa
Lapset ovat tärkeä kohderyhmä kirjastoissa. Siksi palveluita pitää olla lähellä lapsia eli lähiöissä, joissa he asuvat. Mutta entä kaupungin keskustassa? ”Voidaan kysyä, onko keskusta vain aikuisille? Eikö ole tasa-arvoista, että myös lapsille on tarjolla palveluita Helsingin ytimessä. Lapset eivät kuitenkaan tule yksin keskustaan, joten siellä sijaitsevat lastenpalvelut ovat itse asiassa perheille suunnattuja. Siksi puhuisinkin mieluummin perhe- kuin lastenkirjastosta”, sanoo Maija Berndtson.
”Rum för barn tarjoaa erikoispalveluita ja tilaa eri-ikäisille lapsille tavalla, jota ei voida toteuttaa pienemmissä kirjastoissa. Helsingissäkin kaikki olemassa olevat kirjastomme ovat pinta-alaltaan pieniä, eikä yhteenkään niistä mahtunut esimerkiksi kiertävänä näyttelynä toiminut Mikko Mallikkaan koti. Se päätyi lopulta Espoon Sello-kirjastoon ja sai hurjan suosion siellä”, perustelee Maija Berndtson.
Satujen taikaa ja oivalluksen ihmeitä Helsinkiin?
Myös Helsingissä kaikki on mahdollista: Rautatientorin yllä voi lennellä lohikäärme ja yliopistokampuksen voi korvata satulinna. Töölönlahdelle voi ilmestyä dinosauruksia taikametsän keskelle ja sen lahdelmaan rantautua merirosvolaiva. Ja voihan siellä kotiakin leikkiä… Jos Rum för Banr-konseptin toisi keskustakirjastoon, se räätälöitäisiin tietenkin suomalaisille sopivaksi. ”Vaikka kehun ruotsalaisia toteutuksia, en siirtäisi niitä sellaisenaan keskustakirjastoon. Käytän niitä konkreettisina esimerkkeinä samoin kuin Bilbaon Guggenheim-museota käytetään esimerkkinä museosuunnitelmille. Tilojen suunnitteluun toivon myös käyttäjiemme osallistuvan. Ideoimaan voi ryhtyä vaikka heti ja kertoa unelmansa www.keskustakirjasto.fi –sivulla”, kutsuu Maija Berndtson.