– Talonrakennustyömailla ristikkopuominosturi on kohtalaisen harvinainen. Tarvitsemme tämän 300-tonnisen tela-alustaisen Havatorin, koska se pystyy liikkumaan paikasta toiseen taakan kera. Torninosturin joudumme purkamaan, sillä se olisi tulevien teräskaarien tiellä, selvittää YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen, kuvassa oikealla.
Teräskaarien pystytystä varten työmaalle on saapunut jo Normek Oy:n työryhmä. Seppäsen kanssa työmaakarttaa ja ”panssarivaunun” ajotietä tutkivat Normekin työmaapäällikkö Markku Roininen sekä keskellä YIT:n työmaainsinööri Unto Miettinen.
Torninosturi on tässä vaiheessa saanut seurakseen edessä näkyvän pyörillä kulkevan autonosturin hydraulisine puomeineen. Sen tehtäviin on joulukuussa kuulunut pohjoisimman porraskuilun ja elokuvateatterin seinämuottien nostaminen. Koska auto- eli mobiilinosturi tuetaan aloilleen säädettävien jalkojen varaan, se ei sovellu edessä olevaan teräskaarien rakentamisvaiheeseen.
Tekeillä ovat loppuvuodesta olleet kolme pohjoisinta kuilua. Tässä torninosturi on juuri laskemassa seinämuottia kuiluun kolme, johon on tulossa sekä hissi että portaat. Telineitä korotetaan sitä mukaan kun muotteja saadaan paikoilleen betonivaluja varten. Torninosturi puretaan tammikuun toisella viikolla.
YIT on raivannut ja kasvattanut työmaa-aluetta. Sitä halkoo nyt selkeä kulkuväylä, jossa ”panssarivaunun” on hyvä rouskia edestakaisin. Tontin eteläpäähän Sanomatalon edustalle on avattu uusi ajoportti, ja työmaa-aitaa on siirretty länteen Kansalaistorin suuntaan. Saatua lisätilaa tarvitaan, kun kirjastoa kannattelevien teräskaarien osat sekä kaarien väliaikaiset tuet saapuvat työmaalle tammikuussa.
Teräskaaret tuodaan osissa yökuljetuksena
Kaariratkaisun tukirakenteitten saapuminen on aikataulutettu jo tammikuun ensimmäiselle viikolle. Vaikka kyseessä ovat vasta tuet, puhutaan jo massiivisista, 10 metriä korkeista teräsosista. Kirjastoa kannattelevien varsinaisten teräskaarien jokaisen liitoksen kohdalle tulee tukirakenne, kaikkiaan 10 kappaletta.
Itse teräskaaret saapuvat osissa aikataulun mukaan viikolla kolme. Samaan kuormaan on lastattu kummankin teräskaaret osat, ja kuljetuksesta tulee niin mittava, että se ajoitetaan mahdollisimman hiljaiseen vuorokaudenaikaan.
– Yhden kaaren yksi osa painaa runsaat 85 000 kiloa. Kun kuljetusauto painaa vielä 100 tonnia, kuljetus etenee hitaasti ja kaikki kääntymiset vaativat erityisen paljon aikaa. Maantiellä tällainen kuljetus on suureksi haitaksi, ja Helsingin keskustaan kokonaisuuden voi tuoda vain aamuyöllä. Kuljetus saapuu Normekista Oulusta. Ahtaista kurveista kuljetus ei selviä, joten ainoa riittävän väljä tila on tuoda paketti vanhan makasiinirakennuksen takaa, Tero Seppänen kertoo.
– Tukirakenteet tehdään mahdollisimman pitkälle valmiiksi tammikuun alussa. Näin ensimmäiset kaarenpätkät saadaan oikeille paikoilleen kohta niiden saapumisen jälkeen. Vaikka kaaret ovat rakentamisen tässä vaiheessa työmaan näyttävimpiä osia, loppujen lopuksi niiden pystyttäminen on vielä yksinkertaista. Haasteet alkavat vasta pystyttämisen jälkeen, arvioi työmaainsinööri Unto Miettinen.
Pystytettyihin teräskaariin tuetaan ylempien kerrosten runkoa kannattelevat teräsristikot. Länsipuolen kaari on itäpuoleista tukevampi, sillä sen päälle on tulossa enemmän kuormaa. Sen rinnalla idänpuoleista kaarta voi kuvailla melkeinpä siroksi. YIT:lle rakenne on uusi, mutta tämän vaiheen yhteistyökumppani Normek on pannut pystyyn samantyyppisen kaarirakenteen jo aikaisemmin, vieläpä Helsinkiin.
Kaarien tekijä pystytti myös Isoisänsillan
Syyskuussa Kalasataman ja Mustikkamaan välille avattu, kevyelle liikenteelle tarkoitettu, Isoisänsilta on myös Normekin toteutus. Tosin tähän siltaan ei liity siihen tukeutuvia yläpuolisia rakenteita.
– Kirjaston sillassa on julmempi rakenne, kuvaa Normekin työmaapäällikkö Markku Roininen ja lisää myös toteutuspaikan ydinkeskustassa olevan ahtaudessaan haastavampi.
Pystytykseen saadaan samat, jo Isoisänsillan toteuttamisessa kokemusta hankkineet asentajat, joten Normekin kannalta voidaan puhua eräänlaisesta jatkumosta. Asentajia tarvitaan yllättäen vain kahdesta neljään, mutta hitsaajia peräti kahdeksan.
Ensimmäiset kaarien pätkät tulevat tontin eteläpäähän. Markku Roininen ei usko, että kaarien päitten asentaminen niitä odottaviin teräskoteloihin aiheuttaisi hankaluuksia. Normek on valmistanut sekä kotelot että kaaret, ja osat on tehty Oulussa millilleen oikein.
Työmaan turvatoimia on lisätty aiemmasta. Aitaan on asennettu sähköportit, ja kulkijat tunnistautuvat sähköisesti mennen tullen. YIT:n keltainen koppikylä on sekin jo kasvanut kolmikerroksiseksi, sillä väkimäärä on kasvanut maanrakennusurakasta 20 henkilöllä. Työmaalla työskentelee näinä aikoina 57 omien alojensa taitajaa.