Oodi on herännyt henkiin. Kirjaston runsaat 50 työntekijää ovat ottaneet rakennuksen haltuun kellarista Kirjataivaaseen kaikissa niissä tiloissa, joissa kotiutuminen on suinkin ollut jo mahdollista. Henkilökunnan viime viikot ovat kuluneet taloon tutustuessa, koneiden asentamisessa ja niiden toiminnan opettelussa sekä ennen kaikkea kirjojen hyllyttämisessä. Kirjastonhoitajat Suvi Pietilä ja Siina Tiuraniemi aakkostivat marraskuun lopulla romaaneja Kirjataivaan uusiin, italialaisiin hyllyihin.
Kirjataivas ulottuu kolmannen kerroksen päästä päähän etelästä pohjoiseen. Valikoimissa on kaikkiaan 100 000 nidettä, ja hyllyissä niistä on saatavilla noin 70 0000. Täältä löytyvät myös sanoma- ja aikakauslehdet. Oodin aukioloajat on helppo muistaa säännöllä kahdeksan-kymmenen-kahdeksan: kirjasto on auki arkisin aamukahdeksasta iltakymmeneen ja viikonloppuisin aamukymmenestä iltakahdeksaan.
Kävijä voi uppoutua tarinoiden ja tiedon maailmaan erityisissä oasis-levähdyspaikoissa. Keitaita on Kirjataivaassa kaikkiaan yhdeksän ja ne tarjoavat kulkijalle paikan oliivipuun katveessa. Bucida bucera -puut ovat oikeita, eläviä puita, jotka tunnetaan nimellä musta oliivipuu. Ne kasvavat esimerkiksi Meksikossa ja Karibian alueella luonnonvaraisina. Puut sijoitettiin aluksi länsisivustalle odottamaan lopullista sijoittamista levähdysalueille.
Tavoitteena positiivinen asiakaskokemus
Henkilöstötiloissa toisessa kerroksessa istuu tyytyväistä väkeä. Uudet työpisteet ja huonekalut tuntuvat mieleisiltä.
Henkilökunta on jaettu tiimeihin. Kirjastonhoitaja Leena Eskelinen (edessä vasemmalla) ja informaatikko Niina Holm työskentelevät sisältötiimissä. Projektipäällikkö Romeo Pulli ja kirjastonhoitaja Harri Annala edustavat tilat ja osallisuus -tiimiä. Erikoiskirjastovirkailija Nadia Lund-Iivosen (oikealla) työnkuvaan asiakaskokemustiimiläisenä kuuluvat asiakkaiden tuntemukset ja ajatukset heidän vieraillessaan Oodissa.
– Asiakaskokemustiimi vastaa siitä, että Oodissa vierailevien ihmisten kokemus talosta ja sen palveluista on miellyttävä. On tärkeää, että asiakkaat löytävät helposti paikat ja palvelut, tilat ja laitteet ja kokevat ne myönteisesti, Nadia Lund-Iivonen selvittää.
Henkilökunta on viime aikoina tutustunut muun muassa vihivaunuihin, jotka kuljettavat päällään aineistolaatikoita kellarin ja kirjataivaan välillä.
Valmista, tulosta, kaiverra, ompele
Oodi edustaa maker-kulttuuria. Se tarjoaa tiloja, laitteita ja ohjausta erilaisten taitojen opiskelemiseen ja tukee harrastamista.
– Oodi on paitsi kulttuurinkuluttamisen myös valmistamisen paikka. Täällä voi tehdä yhtä hyvin musiikkia kuin koruja ja grafiikkaa, kertoo ICT-asiantuntija Urpo Nylander esitellessään kaupunkiverstaan laitteita.
– Kirjasto 10:ssä ja Lasipalatsissa toiminut kaupunkiverstas tuodaan Oodiin laajempana ja hienompana. Asiakkaat voivat käyttää esimerkiksi laserleikkuria, 3D- ja lasertulostimia sekä UV-tulostinta. Henkilökunta auttaa alkuun, ja erilaisia koulutuksiakin on tulossa.
UV-tulostimella on mahdollista tulostaa töitä vaikkapa puupinnalle, ja laserleikkurilla leikata erilaisia materiaaleja. Asiakas saattaa valmistaa yhtä hyvin omia työkaluja kuin tavaroitten varaosia. Jos kotona jääkaapin kahva on hajonnut, uuden voi valmistaa 3D-tulostimella. 3D-jyrsimellä puolestaan on mahdollista työstää metallia, tehdä esimerkiksi koruja, ja kaivertimella niihin saa lisää persoonallisuutta.
Jos housunlahkeet kaipaavat lyhentämistä tai pusero piristystä, asiakas on tervetullut Oodiin ompelemaan ja brodeeraamaan. Saumurikin löytyy. Kerrokseen sijoittuvat lisäksi konsolipelit ja kahdeksan graafista työasemaa, joilla voi käsitellä kuvaa ja videota. Erilaisten laitteiden asentaminen on vielä kesken, joten toinen kerros suljetaan hetkeksi avajaisten jälkeen. Sinne pääsee jälleen 28.12.
Tapahtumatila Kuutio on Oodin erikoisuuksia. Maitolasiseinin rajattu huone edustaa viimeisintä näyttötekniikkaa. Kaksi seinää on mahdollista muuttaa kosketusnäytöiksi.
– Näytön pinnassa on 256 yhtaikaista kosketuspistettä, joten näyttöä voi käyttää parikymmentä ihmistä samanaikaisesti. Suunnitelmissa on, että esimerkiksi Aalto-yliopisto käyttää tilaa oppilastöiden showroomina, Urpo Nylander kertoo.
Oodi palkittiin Vuoden Teräsrakenteena
Teräsrakenneyhdistys TRY palkitsi Oodin marraskuussa Vuoden Teräsrakenteena. Palkinto osoitettiin Arkkitehtitoimisto ALA:lle, rakenteet suunnitelleelle Ramboll Finlandille, tilaajalle eli Helsingin kaupungille, projektinjohtourakoitsija YIT Rakennus Oy:lle sekä rakennuksen vaativan teräsrungon valmistaneelle Normek Oy:lle.
Palkinnon vastaanottivat (vasemmalta oikealle) YIT Rakennuksen vastaava työnjohtaja Tero Seppänen ja projektipäällikkö Jorma Kontturi, Helsingin kaupunkiympäristötoimialan yksikön päällikkö Jouko Snellman, Arkkitehtitoimisto ALAn arkkitehdit Jussi Vuori, Juho Grönholm, Samuli Woolston ja Niklas Mahlberg (kohteen pääsuunnittelija), Ramboll Finlandin vastaava rakennesuunnittelija Tapio Aho, Normek Oy:n toimitusjohtaja ja Normekilla kohteen projektipäällikkönä toiminut Pasi Parkkinen sekä Ramboll Finlandin teräsrakennesuunnittelija Simon De Neumann. Kuva: Sanna Liimatainen
Palkinnossa arvostettiin Oodin oivaltavia ja taidokkaita teräsrakenteita, jotka mahdollistavat sen muotokielen. Teräsrakenteet näkyvät yleisölle parhaiten toisessa kerroksessa. Istuskeluportaitten päällä kaartuu toinen rakennusta kannattelevista teräskaarista. Kerroksessa on myös runsaasti koivuviilulla verhoiltuja teräspilareita.
Arvorakennus ja merkkiteos
Projektinjohtourakoitsijan eli YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Seppänen kertoo tuntevansa haikeutta Oodin rakentamisen viimeisillä hetkillä. Hän katsoo rakentaneensa työuransa merkkiteoksen.
– Oodi on arvorakennus arvotontilla ja lähentelee taideteosta. Näin keskeistä sijaintia tuskin tulee uudelleen vastaan. Haastavinta on ollut löytää oikeat tekijät kuhunkin tehtävään. Olemme aikataulussa, koska eri osapuolet ovat yhdessä soutaneet samaan suuntaan ja pitäneet tavoitteet kirkkaina. Kolme avainsanaa ovat olleet: yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö. Osapuolet ovat keskittyneet asioitten ratkaisemiseen, ja tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä on ollut hyvä henki läpi koko hankkeen, Seppänen kiittää.