Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, nollasummapelitarkastelussa, tarkastelun kohteena oli, miten käynnit jakautuisivat kirjastojen kesken, jos käyntien määrä HelMet-kirjastojen alueella pysyisi nykyisellä tasolla. Oletettiin, että verkkoon tuleva uusi yksikkö muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä ja suuntaa asiointivirrat uudella tavalla. Osa asiakkaista muuttaa asiointinsa määränpään uuteen kirjastoon. Todennäköisimmin näin tekevät ne asiakkaat, joille keskustakirjasto on paremmin saavutettavissa kuin verkoston muut yksiköt.
Nollasummapelin tulos: keskustakirjastolla 1,25 miljoonaa käyntiä vuodessa
Simulaatio osoitti, että nollasummapelin asetelmassa todennäköisimmin Töölön, Lauttasaaren, Kallion ja Pasilan kirjastot menettäisivät hieman käyntejä, mutta Rikhardinkadun kirjaston käyntimäärä pysyisi jotakuinkin ennallaan. Rikhardinkadun kirjaston suosion säilymistä selittää sen kattava kokoelma ja edullinen saavutettavuus eteläisen kantakaupungin asukkaille, joita se palvelee jalankulkuetäisyydellä. Nollasummapelin asetelmassa keskustakirjastoon kohdistuisi noin 1,25 miljoonaa käyntiä vuodessa.
Väestömäärän kasvu ja uudet liikennejärjestelyt lisäävät keskustakirjaston käyttöä
Simulaation toisessa vaiheessa kokeiltiin ajatusta siitä, että keskustakirjasto innostaa asiakkaita käymään kirjastossa selvästi nykyistä useammin. Tässä mallissa käyntimäärät nousevat 2,5 miljoonaan vuodessa, parhaimmillaan 10 000:een päivässä, eivätkä verkoston muut kirjastot menetä asiointeja.
Tässä skenaariossa otettiin huomioon länsimetron 1. vaiheen tuomat liikenneyhteyksien muutokset. Tarkoituksena oli testata mitä 2,5 miljoonaan asiointiin nouseminen nykyiseltä väestöltä vaatisi. Olettamuksen mukaisessa asetelmassa kirjastojen lähiympäristöistä, joilta kirjastojen saavutettavuus on paras, syntyy laskennallisesti 16,8 käyntiä per asukas. Tämä edellyttää aktiivisuuden nousua 3,3 käyntiä/asukas nykytilanteeseen verrattuna.
2,5 miljoonan kävijän määrä edellyttää kolmen seikan toteutumista
Simulaation kolmannessa vaiheessa otettiin huomioon väestöennusteet vuoteen 2023 saakka. Lisäksi otettiin huomioon vuoden 2023 väestön alueittainen ja ikäryhmittäinen jakautuminen sekä
- ikäryhmittäiset markkinaosuudet etäisyysvyöhykkeittäin eli miten suuri osa ikäryhmästä käyttää nykyisen tiedon valossa kirjaston palveluita kirjastosta etäännyttäessä (1 km, 2 km, 3 km … 12 km).
- ikäryhmittäiset asiointikerrat kirjaston tekemän tutkimuksen perusteella. Näin saatiin tieto siitä, miten iso osa kustakin ikäluokasta käyttää kirjastoa päivittäin, useamman kerran viikossa, viikoittain, useamman kerran kuukaudessa, kuukausittain ja harvemmin.
Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen ansiosta keskustakirjastossa käydään 1,9 miljoonaa kertaa vuodessa. Lukua kasvattavat lisäksi mm. työmatkaliikenne, keskustan vapaa-ajan toiminnot ja turismi, joten keskustakirjaston vuosittainen käyntimäärä olisi 2,5 miljoonaa käyntiä vuodessa.
Tämä edellyttää kuitenkin, että
- uusi kirjasto lisää asukkaiden kirjastoasioinnin aktiivisuutta
- keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa
- suurin osa käynneistä aiheutuu edelleen tarpeesta lainata tai palauttaa.
Kolmesta ehdosta yksi on varma: keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa. Kahden muun toteutumisen näyttää aika.
Helsingin kaupunginkirjaston simulaatiotutkimuksen toteuttaa Gispositio Oy. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen MetropAccess-hankkeesta saatuja tuloksia on hyödynnetty simulaatiossa.