Yksilonkeroista on ruokittava säännöllisesti, ja ilman betoniauton tuomaa uutta lastia se kieltäytyy tempuista. Kun auto peruuttaa pumpulle ja alkaa luovuttaa kahdeksan kuution lastiaan, otus ryystää ahneesti ja tottelee hoitajaa vähäiselläkin kauko-ohjauksen liikkeellä.
Kehotuksesta työmaa-alien kumartelee ja venyttelee suuntaan jos toiseen. Parhaimmillaan olento syöksee betonia hydraulisen puomin avulla 52 metrin päähän ytimestään eli pumppuautosta. Menossa ovat niin anturoitten kuin kellarin seinien valut.
Letkussa on pitelemistä, sillä yhdellä iskulla betonia saadaan purkautumaan kymmeniä litroja. Betonipumpun käyttäjä seisoo taustalla ohjaamassa puomin liikkeitä ja betonin tuloa sylissään olevalla ohjausyksiköllä. Vasemmalla seoksen viimeistelijä odottaa valmiina vuoroaan.
Vibrat täristävät ilmakuplat pois
Valuun tarvitaan kolme miestä, ja viimeistelijän tehtävänä on upottaa seokseen sähkökäyttöinen vibra eli sauva, joka täryyttää massaa ja tekee siitä tiiviimpää.
Tärysauva upotetaan muutamaan kertaan massaan heti tuoreeltaan. Valua tehdään pieni kerros kerrallaan, ja jokainen kerros tiivistetään alempaan kerrokseen vibraamalla.
Kun betonia annostellaan ja tiivistetään pienissä erissä, siitä saadaan tasalaatuista, ja rakenteesta tulee vankka. Yhden seinänpalan teossa kuluu helposti koko päivä, sillä etenemistahti voi olla vain 40 senttimetriä tunnissa. Tässä tehdään anturaa eli perustusta.
Timpuri Peter Volt on tottunut vibran käyttäjä. Kokemusta tarvitaan, sillä työväline täryyttää muuten enemmän käyttäjäänsä kuin betonia. Myös voimaa tarvitaan: vibroja on erikokoisia ja keskimäärin ne painavat noin 20 kiloa. Sauva on metallinen ja halkaisijaltaan 65 millimetriä. Kumista varsiosaa on kymmenisen metriä, ja sitäkin pitää jaksaa siirrellä ja kannatella.
Kevät on mitä parhain vuodenaika betonivaluille. Pakkanen ei haittaa hydrauliikkaa eikä aurinko kuivata betonia liian nopeasti. Kun betonipumppu on tehnyt päivän tehtävänsä, se taittelee lonkeronsa kasaan.
Suurmuotit nopeuttavat seinien tekoa
Huhtikuun puolivälin tienoilla työmaamontun reunoille saatiin pystytettyä ensimmäiset suurmuotit kellarin seinien valamista varten.
Valmismuotit nopeuttavat betonitöitä huomattavasti, sillä niiden avulla valmista seinää saadaan aikaan 11 metriä pitkä ja kuusi metriä korkea pätkä kerralla.
– Suurmuotteja on käytössä vain viisi kappaletta, sillä samoja muotteja käytetään yhä uudestaan. Ne tulevat työmaalle 2,5 x 3 metrin paloina ja kootaan täällä. Kun yksi seinä on kuivunut, muotit voidaan siirtää nosturilla uuteen kohtaan, E.M.Pekkinen Oy:n vastaava mestari Kyösti Kontio kertoo.
Muotitus tehdään kahdessa erässä: ensin pystytetään ulkopuolen muotti ja valmistellaan siihen tukeutuva raudoitus, sen jälkeen on sisäpuolen muotin asentamisen vuoro. Raudoitettuun kohtaan muottien väliin valetaan betonia. Yhteen seinäpalaan sitä uppoaa 33 kuutiota. Muotit tuetaan kallioon tai ponttiseinään.
– Teemme seiniä lohkoittain eli valamme niitä joka toinen lohko kerrallaan. Sen jälkeen valetaan tyhjiksi jätetyt välit. Kaikkiaan seinäpaloja tulee kuoppaan 22 kappaletta. Kun koko kellari on kierretty, muotit puretaan ja palautetaan niitä vuokraavaan yritykseen, työmaainsinööri Risto Sell selvittää.
Osa kirjastosta kiinnitetään kallioon 15 metriä pitkillä pulteilla. Mutterit kiristetään hydraulitunkeilla, ja reikään pumpataan betonia. Päälle rakennetaan vielä betoniantura.
Kirjaston runkoa kannattelee valtava teräskaari. Kaaren pohjoisen pään anturasta on valmiina noin kolmannes. Rakenteeseen asennetaan vielä esimerkiksi palkki, jonka päälle kaaren pää istutetaan.
Työmaa-alueen eteläreunassa huomioidaan mahdollisen keskustatunnelin rakentaminen. Ponttiseinämän rajaamalle alueelle rakennetaan porrashuone ja portaat, joita pitkin autotunnelista pääsee tulevaisuudessa hätätapauksessa ulos.
Kun keskustatunnelin vaatimukset otetaan huomioon jo tässä vaiheessa ja portaat tehdään valmiiksi, autotunneli on mahdollista rakentaa tulevaisuudessa kirjaston alle sen toimintaa häiritsemättä.
Kirjaston työmaalla on tässä vaiheessa töissä noin 30 ihmistä, joista kaksi kolmannesta on E.M. Pekkisen aliurakoitsijoita.