Keskustakirjasto.fi seurasi syyslukukaudella Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden seminaaria, jossa syntyi suuri joukko näyttäviä ja kiintoisia keskustakirjastosuunnitelmia. Nyt työt ovat valmiit ja opiskelijat huokaisseet helpotuksesta ison aherruksen jälkeen. Millaisia ajatuksia kirjaston näinkin konkreettinen suunnittelu opiskelijoissa nosti esille?
Tapasimme Kristian Forsbergin, 25, Mirja Puoskarin, 25, Salla Oikkosen, 23 ja Harri Lindbergin, 26, Aalto-yliopiston arkkitehtilinjalta. Heillä on meneillään viides tai kuudes vuosikurssi, joten opinnot ovat jo pitkällä. Valmiisiin seminaaritöihinsä nelikko on tyytyväinen, tai niin tyytyväinen, kuin itsekriittinen luovan alan suunnittelija voi olla.
— Aina löytyy paranneltavaa ja hiottavaa! Mutta haastavaan tehtävänantoon ja käytettävissä olevaan aikaan nähden olemme tyytyväisiä lopputuloksiin, opiskelijat kertovat.
Alkuun kurssin tehtävänanto, siis keskustakirjastorakennuksen suunnittelu erittäin keskeiselle paikalle Töölönlahdelle, herätti innostusta ja mielenkiintoa.
— Etukäteen saamamme tilaohjelma eli toive siitä, mitä kaikkea kirjaston tulisi sisältää, tuntui myös hyvin haastavalta, sillä tilaa oli huimat 15000 neliömetriä! Tuli miltei olo, että tämähän on ihan mahdotonta, Salla kuvailee.
— Sitten virisi ihana innostus siitä, että todella sai eläytyä sellaisen kirjaston miljööseen, jossa itsekin viihtyisi, jatkaa Mirja.
— Keskeinen sijainti lisäsi kiinnostavuutta siinäkin mielessä, että on harvinaista, että Helsingin ydinkeskustassa on vielä tilaa aivan uudelle rakentamiselle. Töölönlahti toki tuo omat ongelmansa, onhan alue ristiriidassa itsensä kanssa ja kaava on muuttunut kaiken aikaa. Muut rakennukset eivät mukaile toisiaan, joten kuinka sovittaa sekaan isoa joukkoa palveleva julkinen tila, Kristian miettii.
Ulkotilasta sisätilaan — eri lähtökohtia
Jokaisen opiskelijan omat työt ovat erilaisia ja persoonallisia. Kristian aloitti muodon murtamisesta.
— Lähdin murtamaan kaavaillun, kapean tontin rajoja antaen ulkopuoliselle tilallekin sijaa. Haasteena oli myös suunnittelemani rakennuksen kaareva julkisivu, se, kuinka valo siivilöityy sisätilaan ja kuinka kaarevan tilan alla ollaan. Vaikeaa oli ympäröiviin rakennuksiin liittäminen.
Salla lähti liikkeelle hyvin simppelillä pohjalla, joka kadun puolella tarjoaa suljetut tilat ja puiston puolella avoimen yleisen tilan.
— Hain kutsuvuutta esimerkiksi kulmaan sijoitetulla 24 tunnin kirjastolla, jonka nurkalta muodostuu suora näkö- ja kulkuyhteys Elielin aukiolle. Yritin luoda mielenkiintoista sisätilaa tilojen korkeuksia vaihtelemalla ja avaamalla erilaisia näkymiä kaupunkiin.
Mirja lähti tarkastelemaan kirjastotilaa sisältäpäin. Hänen ajatuksinaan olivat olohuonemaisuus ja rakennuksen eri tasoihin jakautuvat teemalliset oleskelutilat.
— Kirjaston avonainen päätila on nostettu liikenteen yläpuolelle katutasolta toiseen kerrokseen, jonka eri olohuonetasoilta avautuvat näkymät Töölönlahdelle. Sisätila kaiken kaikkiaan on avonainen ja kerroksittainen, ja huipulla sijaitsee ravintola kattoterasseineen.
Harri mainitsee panostaneensa erityisesti muun kaupunkitilan ja rakennuksen suhteeseen, siihen, kuinka ympäröivä tila ja kirjastorakennus aktivoisivat toiminnallisesti toisiaan. Hänen teemojaan ovat ulospäin suuntautuneisuus, kutsuvuus ja monimuotoisuus.
— Kirjaston ulkotilan ei tarvitse tarkoittaa puistoa ja nurmikkoa. Olen kiinnostunut siitä, mitä muuta kaupunkiympäristö ulkosalla voisi tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia tarjota.
Harrin työssä esillä onkin tunnelmallisen näköinen, suuri ulkonäyttämö, jonka esitysanti elää ja huumaa kaupungin yössä.
Mitä itse toivon keskustakirjastolta?
Ryhmä itse tunnustautuu hieman laiskaksi kirjastonkävijäksi.
— Toisinaan vierailen Kirjasto 10:n musiikkihuoneessa soittamassa pianoa, kertoo Mirja. – Itse käytän kirjastoja lähes täysin lukemiseen, jos kotona ei voi kunnolla keskittyä, Kristian sanoo.
Entä tulisiko uutta keskustakirjastoa sitten käytettyä enemmän?
— Olen varma, että viihtyisä tila kutsuisi puoleensa. Esimerkiksi Turun kirjasto on sellainen paikka, jossa aina Turussa käydessäni haluan vierailla, joten samanlaista kutsuvuutta odottaisin myös Helsingin keskustakirjastolta, Salla sanoo.
— Jos tilat olisivat monikäyttöiset, niin varmastikin tulisi käytyä. Kirjastossa voisi esimerkiksi olla erilaisia työpajoja, siis konkreettista toimintaa, joka aktivoi ympäröivää puisto- ja katutilaa, Harri toivoo.
— Itse tahtoisin kirjastoon oman alan lehtiä ja mukavan oleskelualueen, vaikkapa kahvion. Ja kuumana kesäpäivänä näin isosta rakennuksesta saisi löytyä myös kiva baari. Uskon, että mikä vain julkinen, hyvin suunniteltu ja ilmainen tila tulee olemaan sellainen, että ihmiset sen löytävät, Kristian toteaa.
— Kaipaan olohuonemaista miljöötä, ehkä ravintolaa, ja monipuolisia musiikkitiloja käyttäisin varmasti, Mirja lisää.
Opiskelijat toivovat, että päättäjät todella järjestäisivät yleisen arkkitehtuurikilpailun keskustakirjaston suunnittelusta. He ovat valmiina osallistumaan kisaan itsekin, tietenkin!
— Kun nyt näin paljon on nähnyt vaivaa, osallistuisin ehdottomasti, Salla sanoo.
— Etumatka, jonka olemme tässä opiskeluprojektissa saaneet, on tärkeä, miettii Mirja.
— Toivottavasti kilpailu on tulossa, Harri sanoo. – Onhan kyseessä eräs hyvin merkittävä julkinen tila kaupunkimiljöössä. Osallistuisin taatusti.
— Mutta tietysti töitä pitäisi hieman hioa! kaikki muistuttavat.