Polkuni Oodin johtajana on kohta kuljettu loppuun. Urakkani Oodin parissa alkoi jo vuonna 2008, kun pääsin keskustakirjastohankkeen vetäjäksi. Se oli kirjastolaiselle kummallinen projekti, kun yhtaikaa mietittiin talon toiminnallisuutta, rakennuksen yksityiskohtia, rakentamisen haasteita ja aikatauluja, työvoiman tarvetta ja etenkin kaupunkilaisten tarvitsemia uusia palveluja. Myöhemmin minut valittiin valmistuvan Keskustakirjasto Oodin johtajaksi.
Oodia suunniteltiin yhdessä asiakkaiden kanssa, siksi siitä tuli niin suosittu. Helsinkiläiset saivat sitä, mitä olivat toivoneetkin. Upea arkkitehtuuri takaa, että tiloihin voidaan sijoittaa joustavasti erilaisia palveluja, joten kehittymisvaraa on 150 vuodeksi, mikä on rakennukselle suunniteltu vähimmäiskestoaika.
Päätimme, että Oodi ottaa tehtäväkseen toimia koko Suomen yleisten kirjastojen kehittäjänä. Tätä tehtävää ei Oodille antanut ministeriö eikä kaupunki, vaan otimme sen itse. Koko toiminnan painopiste oli alusta alkaen ajatuksessa, että kun jotain näin hienoa saadaan Helsingin keskustaan haluamme kierrättää tätä hyvää kaikille Suomen kirjastoille.
Kehittämistehtävä ei ole rajoittunut Suomeen, vaan maailmalta on näiden seitsemän ensimmäisen aukiolovuoden aikana jatkuvasti tultu ottamaan oppia ja pyydetty konferensseihin esittelemään Oodin palveluja. Ulkomaisia asiantuntijavieraita, uusien kirjastojensa suunnittelijoita ja päättäjätahoja on virrannut tasaisena virtana. Myös presidenteistä, ministereistä ja kuninkaallisistakin on tullut Oodissa arkipäiväinen näky. Oodissa kaikki kohdataan yhdenvertaisesti.
Oodin sloganiksi muodostui mukaelma kirjastojen yleisestä mainoslauseesta: Kaikki ovat tervetulleita Oodiin. Ensimmäisenä aukiolovuotena käyntejä kertyikin yli 3 miljoonaa ja korona-aikojen jälkeen 2025 päästiin jo taas yli 2,7 miljoonaan. Kaikki ovat tervetulleita, ja miltei kaikki myös tulevat. Ylivoimainen enemmistö on mukavia ja kirjastopalveluita arvostavia ihmisiä, mutta jonkin verran on nähty toisenlaisiakin. Yhteiskunnan pahoinvointi, mielenterveyspalvelujen alasajo ja asennemaailman polarisaatiokehitys ovat näkyneet viime vuosina Oodissakin. Toivon, että Oodi muistaa pysyä yhdenvertaisena ja kaikki mukaan kutsuvana paikkana. Oma käsitykseni on, että kirjastolla on itse kullekin kehittävä ja parantava vaikutus: vaikka ei lainaisi mitään tai käyttäisi mitään kirjaston tuottamia palveluja, pelkkä tilassa oleminen ja muiden, erilaisten ihmisten näkeminen on hyvä ja elämää rikastava kokemus.
Oodi on paljon mahdollistaja, mutta ei mihinkään pakottaja.
Oodi on käyttäjiensä talo, ja toivottavasti tämä yhteisön rakentamisen näkökulma säilyy vahvana. Oodi ei tule koskaan valmiiksi, vaan kehittyy aina, ja aina sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Maailma muuttuu ja me sen mukana, mutta on Oodissa pysyvääkin: upea arkkitehtuuri, kirjallisuuden ja yhdessä tekemisen merkityksellisyys, lämminhenkinen henkilökunta ja yhdenvertaisuuden ja sananvapauden puolustaminen.
Tämä talo on hyvä jättää osaaviin käsiin! Siirryn nauttimaan sen palveluista asiakkaana.