Kirjasto Oodi on vielä rakenteilla, mutta jo nyt uusi kirjasto on symboli itsenäisyyden juhlavuoden Yhdessä-teemalle.
Sata vuotta sitten, vuonna 1917, Senaatintorin Kansalliskirjastossa oli 300 000 nidettä. Yhdysvalloista oli saapunut ajatus yleisistä kirjastoista, mutta vielä kului neljä vuotta siihen, että yleiset kirjastot alkoivat saada valtionapua ja 11 vuotta siihen, että annettiin ensimmäinen kirjastolaki. Tämä vuoden 1928 laki vahvisti yleisten kirjastojen roolin osana suomalaista sivistysjärjestelmää.
Sata vuotta myöhemmin kirjastoista on tullut arkinen osa elämää. Kirjastoissa oleillaan, luetaan ja seurustellaan tasa-arvoisesti yhdessä muiden kanssa. Niissä pelataan, kuunnellaan, leikitään, opiskellaan, kudotaan, työskennellään, kahvitellaan ja kuullaan uutta.
Kirjasto Oodissa tullaan tekemään kaikkea tätä ja vieläkin enemmän. Tienraivaajana Oodi tarjoaa uudenlaisia sisältöjä niin oppimisen, sosiaalisuuden, digitaalisuuden kuin tapahtumienkin suhteen.
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.
Sadan vuoden aikana kirjastojen maailma on myös muuttunut. Lainaajien määrät ovat laskeneet ja internet on mullistanut kirjastokäyttäytymistä. Uusia, yhteisöllisiä kirjastotapoja on syntynyt, ja digitalisaatio muokkaa kirjallistakin maailmaa.
Suomi 100 -juhlavuoden virallinen teema on Yhdessä. Kirjasto on oiva tulkitsija Yhdessä-teemalle, sillä se juuri on paikka, jolla on mahdollisuus koota sadoittain erilaisia toimijoita yhteen saman katon alle.
Kirjasto Oodia myös suunnitellaan yhdessä. Mukana ovat alusta asti olleet niin asukkaat, kaupungin toimijat kuin yhteistyökumppanitkin. Kaupunkilaisten ideoita ja unelmia toteutetaan konkreettisesti, ja työpajat kuhisevat innostunutta väkeä.
Kirjasto on itsenäisen Suomen sivistyksen kulmakivi
Suomi 100 -sihteeristön viestintäpäällikkö Päivi Pirttilä painottaa Oodin asemaa osana Suomi 100 -ohjelmaa. Keskustakirjaston valtionrahoitus on osa itsenäisen Suomen juhlavuoden rahoitusta. Kirjasto Oodi on siis on yksi juhlavuoden valtiollisista hankkeista.
– Helsingin keskustakirjaston merkitys osana itsenäisyyden juhlavuotta on keskeinen. Kirjastolaitos on poikkeuksellisen laajan ja kaikille avoimen kasvattavan ja kouluttavan ulottuvuutensa vuoksi sivistyksen kulmakivi.
Suomi 100 -juhlavuosi katsoo sekä eteenpäin että taaksepäin. Kirjastossa yhdistyvät traditio ja historia sekä tulevaisuuden täysin uudenlaiset innovaatiot. Kirjaston aineisto käsittää valtavan määrän aikakausia, tunnelmia ja tyylejä. Kirjasto arkistoi aikaamme jatkuvasti.
– Kirjasto on tahtotila, jonka huomassa sadan vuoden aikana sivistys on maassamme rakentunut. On hienoa, että kirjastoon on haluttu satsata ja antaa kaikille mahdollisuus tietoon. Kirjasto on demokraattisen yhteiskunnan symboli.
Kuva: Suomi100/Katja Lösönen.
Pirttilä odottaa mielenkiinnolla etenkin sitä, millaisen esimerkin kirjasto Oodi luo kirjaston tulevasta toiminnasta.
– On hyvin kiinnostavaa nähdä, millaiset ovat uuden kirjaston rajat ja fokukset. Keskustakirjasto on pilottiprojekti, jonka aikaansaamien tulosten myötä kirjastotoimi varmasti kehittyy myös muualla Suomessa.
Suomalaisuuden juhlavasta näkökulmasta uusi keskustakirjasto on myös turisteille, ulkomaalaisille ja maahanmuuttajille oikea paikka löytää ja jakaa tietoa ja tavata niin suomalaisia kuin muiden maiden edustajia. Kirjaston arkkitehtuuri ja sisustus esittelevät kotimaista taitoa ja materiaaleja.
– Kirjastot ovat monella tapaa mukana juhlavuoden ohjelmassa. Kirjasto on luonteva Suomi 100 -toimintapaikka, jonne kaikilla on pääsy. On ollut ilo nähdä, kuinka kirjastot yhdessä olivat ensimmäinen taho, joka ilmaisi kiinnostuksensa itsenäisyyden juhlavuotta kohtaan. Kirjastojen rooli on siis erittäin merkittävä.
– Siksi myös 5.12. itsenäisyyspäivän kynnyksellä luvassa on tapahtuma nimeltä Etkot. Kaikki suomalaiset ovat kutsuttuja Etkoille, ja tapahtumapaikkoina ovat tietenkin Suomen kirjastot!
Kuva: Suomi100/Suvi-Tuuli Kankaanpää.
Lue lisää:
Kirjastosta tulevaisuuden tietoautomaatti?
Teksti: Siru Valleala