Takaisin artikkeleihin

Miten lasten lysti on, kirjastossa?

7.2.2012

Millainen on kirjasto, joka on rakennettu lapsen näkökulmasta ja lapsen mittakaavaan? Miten lasten lysti on, kirjastossa? Vastausta jäljitettiin Annantalossa 4.2.2010, designpääkaupunkiviikonlopun tarjoamassa työpajassa lapsille. Lapset muotoilivat kahden arkkitehdin, Tuomas Toivosen ja Maria Isotuvan, johdolla itselleen tilaa Helsingin keskustaan, keskustakirjastoon.

Keskustakirjaston pienoismalli konkretisoi lasten toiveita

Lasten työpajassa rakentamassa pienoismallissa kirjaston katolle oli rantautunut satuhahmojen kansoittama kirkkovene, presidenttiehdokkaat istuivat lasten tavattavissa kirjaston Suomi-pöydässä ja lentokone lennätti asiakkaita kerroksista toisin. Toisaalta villin mielikuvituksen takaa löytyi myös todellisuuspohjaa. Aivan kuin kokeneet arkkitehdit, lapset sijoittivat kirjaston ensimmäiseen kerrokseen kohtaamisen, tekemisen ja kerääntymisen tiloja, toiseen kerrokseen mediasisältöjä, aineistoja ja keskittymisen mahdollistavia oleskelupaikkoja, sekä ylimpään kerrokseen kaupunkitilan käsitettä laajentavia ”puutarhakyliä” ja ”yhteismaata”. Ja löytyihän sieltä saunakin – näkymällä Töölönlahden yli.

Työpaja itsessään oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tuleva keskustakirjasto toimii lasten ja perheiden puolesta. Se edisti yhteisöllisyyttä, nuorten ja lasten osallisuutta. Kontakti kirjastoon kehitti itsetuntemusta, vuorovaikutusta ja erilaisuuden hyväksymistä. Se oli kanava omille ideoille ja kaupungin tuunaamiselle ”lapselliseen makuun”. Työpaja tuotti välitöntä iloa ja hyötyä lapsille, nuorille ja perheille sekä myös lastenkulttuuritempauksen tuottajille.

 

Svea-mamman lastenhuoneessa

Miten kirjasto sitten tulevaisuudessa pysyy lasten menossa mukana luokalta toiselle, ekoista kumppareista Reinoihin ja korkosaappaisiin?  Jos mitään voi päätellä ovelle parkittujen lastenrattaiden ja eteisessä nököttävien töppösten määrästä, Rum för Barn Kulturhusetissa Tukholmassa on onnistunut tässä. ”Svea-mamman lastenhuoneesta” löytyvät kaikki sirkuksen piirteet: uteliaisuus, hullunrohkeat kokeilut, akrobatia, yllätyksestä syntyvä nauru sekä tunne siitä, että jokin taianomainen on juuri kulkenut ohi ja koskettanut meitä. Eikä tässä kaikki, vaan Tukholmassa rakennusmestareina ovat saaneet leikkiä myös vähän vanhemmat lapset. He ovat laittaneet legoista ja muista unelmiensa rakennuspalikoista pystyyn Tiotrettonin eli maailman ensimmäisen 10-13-vuotiaille suunnatun kirjaston, jonka suosio on ollut taattu.

Puuha-Pete satutunnilla voi tutustua kauhakuormaajiin

Lapset ovat kirjastolle tärkeä kohderyhmä. Sen vuoksi uudentyyppisiin lapsille suunnattuihin palveluihin on myös maailmalla panostettu paljon – eikä kekseliäisyydessä ole säästelty. Esimerkiksi Australiassa järjestetään Puuha Pete-satutunteja, joiden aikana lapset saavat satujen lisäksi tutustua kauhakuormaajiin ja maansiirtokoneisiin. Tai Santa Cruzin kirjastossa Kaliforniassa voi kuunnella iltasatuja puhelimitse kirjaston palvelunumerosta. Tai Nebraskan Central City Public Libraryssa lapset voivat hyvittää myöhästymismaksut lukemalla kirjastossa määräajan. Puolen tunnin hiljainen lukuhetki vastaa dollaria.

 

Maahanmuuttajaperheiden avunantajana

Tanskassa järjestetään taas nk. hakeutuvia kirjastopalveluita perheille. Palvelu on kohdistettu erityisesti maahanmuuttajaperheille, jotka eivät välttämättä entuudestaan tunne kirjaston palveluja. Kirjastonhoitajat vierailevat vauvaikäisten lasten perheissä ja vievät lahjaksi kirjan. Vierailut jatkuvat koko leikki-iän ajan. Kirjastonhoitaja juttelee vanhempien kanssa kielen ja tarinoiden merkityksestä, kirjaston palveluista sekä rakentaa siltoja perhetulokkaan ja paikallisen kulttuurin välille.

 

Dolly Parton muurasi peruskiven Mielikuvituksen kirjastolle

Kantrilaulajakuningatar Dolly Parton käynnisti kotipaikkakunnallaan Tennesseessä kampanjan, jonka tavoitteena oli varmistaa, että jokaisen lapsen ulottuvilla olisi kirjoja – riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta. Jokaiselle alle viisivuotiaalle lähetettiin uusi lastenkirja kerran kuukaudessa. Näin syntyi naapurikuntienkin käyttöön ottama Mielikuvituksen kirjasto, johon Penguin-kustantamo tuli mukaan yhteistyökumppaniksi ja sponsoriksi.

Jaa artikkeli