YIT:n työnjohto on innoissaan talonrakennusurakan aloittamisesta. Alkamassa on ainutlaatuinen projekti, jossa toteutetaan täysin uniikki rakennus keskelle Helsinkiä. Kaikille rakentamisessa mukana oleville talosta tulee historiallinen työnäyte.
– Urakan haasteet liittyvät rakenteisiin, jollaisia ei Suomessa ole juurikaan toteutettu. Runkorakenne on poikkeuksellinen, mutta juuri haastavat hankkeet opettavat eniten, sanoo vastaava työnjohtaja Tero Seppänen.
Kirjastosta tulee miljoonien ihmisten kaupunkitila ja uusi kohtauspaikka. Seppäsen mukaan tämä on palkitseva lähtökohta. Rakentajat pääsevät tuottamaan ihmisten elämään lisäarvoa.
Alkajaisiksi laadittiin yleisaikataulu ja aloitettiin paikallavalurakenteitten valmistelut. Työmaalla on viisi kuilua, joitten paikallavaluvaiheessa työntekijöitä tarvitaan noin 30. Tero Seppänen osoittaa kuilua numero kolme, joka on tärkein kuilu kohteessa.
Työmaan koko kasvaa ja se ulotetaan nykyisten aitojen ulkopuolelle. Vuodenvaihteen jälkeen pystytetään uusia aitauksia vanhasta makasiinirakennuksesta Kansalaistorille päin.
Talo on jaettu karkeasti kolmeen osaan eli pohjoiseen A-osaan, keskelle sijoittuvaan B-osaan ja eteläiseen C-osaan. Kuhunkin alueeseen kuuluu vielä omat tarkemmat lohkonsa. Työn alle otetaan ensimmäiseksi pohjoiset kuilut 1 ja 2 sekä keskelle sijoittuva kuilu kolme. Ykköskuiluun on tulossa portaat, kakkoseen hissi ja kolmoskuun hissi sekä portaat.
– Neloskuilun olemme nimenneet varamestaksi. Siirrämme työryhmän tämän hissikuilun tekoon, jos muissa kolmessa työ jostakin syystä seisahtuisi. Kuiluja rakentaa kolme työryhmää, Tero Seppänen mainitsee.
Eteläisimpään eli kuiluun viisi rakennetaan portaat. Rakennuksen eteläpäässä on varaus keskustatunnelille, joka suunnitelmien mukaan johtaisi tulevaisuudessa Länsiväylältä keskustan ali Sörnäisten rantatielle. Viitoskuilun portaita pitkin autotunnelista pääsee tarvittaessa maan pinnalle.
Pian valmistaudutaan teräskaarien pystytykseen
Viisi kuilua ovat vielä normaalia rakentamista, mutta jo joulukuussa alkaa valmistautuminen kirjastoa kannattelevien teräskaarien pystytykseen. Niitä varten rakennetaan aluksi väliaikaiset tuet. Itse kaarien asennus alkaa tammikuussa, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, kaaret voisivat olla paikallaan maaliskuussa.
Kuvassa porras- ja hissikuilut sekä teräskaaret. Pohjoinen eli etualalla näkyvä porraskuilu sijaitsee tulevan elokuvateatterin kyljessä. Elokuvateatterin katsomo pilkistää tietokonemallinnuksessa violettina.
– Rungon kaariratkaisun vuoksi kaikissa rakenteissa on otettava huomioon tietyt liikkumavarat. Kun kaaria kuormitetaan niihin tukeutuvilla rakenteilla, ne painuvat alaspäin. Tästä syystä emme tee sitovia rakenteita ennen kuin kaarten päälle on saatu koko niille tuleva rakenteellinen kuormitus. Jätämme useisiin paikkoihin liikuntasaumoja ja rakenteitten liikkumavaraa.
Myös valmiiseen rakennukseen jää muutamien kymmenien millien liikkumavara, sillä kaariratkaisun vuoksi hyötykuorma – kalusteet, esineet ja ihmiset – voi liikuttaa rakenteita. Jousto on käytännössä niin vähäinen, ettei sisällä olija sitä huomaa.
Työmaan keskelle sijoitettu torninosturi on kaarten asennuksen edessä, joten se puretaan ennen pitkää ja sitä paikkaavat liikuteltavat ajoneuvonosturit. Kuvassa nosturin vasemmalla puolella näkyvät teräskaarten pohjoiset päätykotelot ja niiden takana pilkottavat kolmoskuilun valumuotit. Kuiluun tulee hissi ja porras.
Kaarten valmistelemista ja rakentamista varten työmaalle saapuu oma työryhmänsä Normek Oy:stä. Väliaikaisten tukien pystytyksen jälkeen kaaret asennetaan niiden varaan erillisinä kappaleina. Kumpikin kaari on jaettu neljään osaan. Lopulta palat hitsataan yhteen.
Myös rakennuksen muoto on tavallisuudesta poikkeava kaarevine seinineen. Tero Seppäsen mukaan se ei kuitenkaan juuri hidasta rakentamista tai vaadi käsityötä.
– Kaarevuus muodostuu pitkällä matkalla, ja ulkoseinissä on mahdollista hyödyntää elementtejä. Puuverhous tehdään elementtien päälle. Lisäksi rungossa on paljon teräsrakenteita. Kerrostasot muodostuvat ontelolaatoista, ja niillä saadaan aikaan suuria pintoja melko nopeasti. Kaariratkaisun vuoksi ontelolaattoja ei valeta saman tien yhtenäisiksi kentiksi. Laatat jätetään suurelta osin ilman saumoja, kunnes rakennuksen kokonaismassa saadaan kantavien kaarien varaan ja kaaret ovat painuneet kokonaismassan kuormituksen verran. Vasta tämän jälkeen lattiat – jotka ovat samalla alempien kerrosten kattoja – valetaan paikoilleen.
Tero Seppänen ottaa rauhallisesti. Hän on tehnyt töitä rakentamisen parissa 20 vuotta ja toiminut työnjohdossakin lähes yhtä kauan. Hän tietää, että kokonaisuus rakentuu pikku hiljaa ja osasuorituksina. Ponnistus on usean toimijan yhteinen, ja kaikilla on omat roolinsa. Arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat hoitavat oman leiviskänsä, ja YIT huolehtii toteutuksesta.
Epätavallista YIT:n kannalta hankkeessa on se, ettei se tällä kertaa alakaan neitseelliseltä tontilta. Kallionlouhinnasta, maanrakennuksesta ja kellarin teosta oli jo huolehtinut E.M. Pekkinen Oy. Pekkisen urakka jatkuu vielä kellarissa lattiavalujen ja viemäritöitten tekemisellä, ja yritys vie loppuun myös rakennuksen vierustan täytöt. Kellarin väliseinien muuraus alkaa tammikuussa.
– Kun kellariin saadaan väliseinät, alamme rakentaa konehuoneita talotekniikalle. Muurattuihin seiniin tulee natsoja eli seinistä viedään läpi viemäri- ja ilmanvaihtoputkia sekä sähköhyllyjä. Talotekniikkatyöt ovat itse asiassa jo käynnistyneet, sillä kuiluihin on jo asennettu sähköputkituksia, Tero Seppänen kertoo.
Uuden urakoitsijan aloittaessa työnsä ja rakennuksen alkaessa nousta maan pinnalle työmaan valvontaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tulossa on kameravalvonta liiketunnistimineen ja hälytyksineen. Vartijat ovat paikalla muutamassa minuutissa.
Keskustakirjaston rakentamisesta viestitään mahdollisimman avoimesti. Tilakeskus, kirjasto ja YIT pitivät marraskuun lopulla yhteisen palaverin, jossa käytiin läpi kunkin viestimistarpeet. Jatkossa tietoa löytyy myös YIT:n kanavien kautta.