Perheiden kirjasto osa 4
Sarjassa tutustutaan keskustakirjaston perhekirjastosuunnitelmiin.
Kirjasto Oodin suunnittelijat pohtivat perhekirjaston opasteita ja aineiston sijoittelua työpajassa ja sen purkutilaisuudessa.
Perhekirjaston teemaan sisältyvät keskeisinä aineistot sekä opastinhierarkia. Designstudio Muotohiomon ohjaamassa työpajassa keskusteltiin siitä, millaiset opasteet perheiden ja lasten näkökulmasta ovat paikallaan ja millä tavoin aineiston järjestelyyn on kiinnitettävä huomiota.
Kirjastoon saapuville vieraille on merkityksellinen aivan ensimmäinen kokemus rakennuksesta. Opasteiden, kuten infotaulujen, diginäyttöjen, sanallisten kylttien ja piktogrammien suunnittelijat kiinnittävät huomiota siihen, että palvelupolku käynnistyisi tehokkaasti heti sisääntuloväylältä.
Uuden kirjaston on tarkoitus olla niin esteetön kuin mahdollista. Tämä pätee myös henkiseen esteettömyyteen. Se tarkoittaa sitä, että kirjastoon ovat kaikki tervetulleet ja olo myös tuntuu tervetulleelta.
Kieltovapaata opastusta
Lasten alueella on syytä olettaa, että lapsi on lukutaidoton tai lähes lukutaidoton. Kuvallisen, yksinkertaisen ja helposti havainnoitavan viestinnän on siis oltava päätoiminen lähestymistapa.
Työpajassa oltiin yhtä mieltä siitä, että perhekirjaston opasteisiin pätevät samat toiveet kuin muuallakin kirjastossa: selkeät, tyylikkäät ja yhtenäiset opasteet, jotka sisältävät positiivisen latauksen. Ei kieltokirjastoa! Kieltovapaa kirjasto kannustaa tekemään ja antaa luvan. Saa tulla leikkimään, saa käyttää majaa lukemiseen!
Haaste on kehittää sellaisia opasteita ja symboleita, jotka ovat selkeitä kaikille ikäryhmille ja kulttuureille. Työ on käynnissä. Myös digitaalisia opasteita kehitetään parhaillaan.
Kirjaston lasten maailmassa ja toki muissakin tiloissa voidaan hyödyntää leikkisyyttä. Opasteita voi olla esimerkiksi kalusteissa, mikä antaa kiinnostavia haasteita sisustus- ja kalustesuunnittelulle. Muunneltavat kalusteet ovat myös hyvä keino luoda elävyyttä.
Tärkeää ja turvallista pienille kirjastovieraille on se, että he löytävät henkilökunnan. Tässä auttavat yhteiset asut tai muu tunnistettavuus. Huoltajien yleisimpiä kysymyksiä pyritään minimoimaan niin, että opastus toimii kysymättä. Suosittuja kohteita ovat hissien, vaunuparkin, lasten maailman, vaipanvaihto-wc:n, vesipisteen, mikron, imetystilan ja säilytyslokeroiden sijainnit.
Kun tilat, eri huoneet ja kerrokset nimetään selkeästi, niiden löytäminen helpottuu.
Mielikuvitusta aineiston esillepanoon
Perhekirjaston aineisto on kovassa käytössä. Kuinka sen tulisi olla esillä ja löydettävissä?
Työpajassa listattiin vinkkejä aineiston käytettävyyteen. Kirjojen ja muun materiaalin on hyvä olla helposti saatavilla. Tässä auttavat lasten mittakaava ja kansien näkyminen. Osa aineistosta voi olla esillä lapsille, osa aikuisille. Järjestelytavat voivat vaihdella. Kirjavinkit, matalassa tasossa olevien kirjojen laatikot, kuvilla merkityt kirjasarjat ja tietenkin aakkoset helpottavat löytämistä.
Tärkeänä nähtiin lukemiseen innostaminen. Vaihtuvat teemat esittelevät uutta, ja erilaiset genret, kuten ”vaikeat asiat” tai ”kiusaaminen” kutsuvat tiettyjen aiheiden pariin.
Kirjahyllyjen sijoittelu ja kuvitusmaailma ovat tärkeitä suunnittelun osa-alueita. Pohdittiin esimerkiksi sitä, millainen kauas näkyvä symboli perhekirjastotilassa voisi olla. Kosketeltava veistos? Puumaja? Kallen kiipeilypuu? Myös kuvitusseinä sai kannatusta.
Lapsille mieleinen kuva- ja värimaailma houkuttelevat etsimään kiinnostavista esillepanoratkaisuista iloa ja oppia antavaa aineistoa.
Lue myös:
Perhekirjasto muotoutuu hyvissä käsissä
Kirjasto, leikkipuisto vai kirjastoleikkipuisto
Aikuiset mukaan kirjastoseikkailuun
Kuvat: Entressen kirjasto, Siru Valleala