Työpajaan 27.2. on kutsuttu hackaamisen, fablabbaamisen ja maker-kulttuurin edelläkäyttäjiä, jotka kohtaavat yleistyviä, trendeiksi muodostuvia tarpeita jo vuosia ennen valtavirtaa. Ensivaikutelman puolesta he antavat monipuolisen kuvan itse-tekemisen ja värkkäämisen eri alakulttuurista. Mukana on osaajia IT-firmoista festivaaleihin, freelance-tekijöistä yrittäjiin, kansalaisaktivisteista koodaajiin – siis kravattikaulaisista pörröpäihin, Woody Allen-silmälasiniekoista tennarien suurkuluttajiin.
Tämä porukka on kokoontunut Aalto-yliopiston tiloihin suunnittelemaan yhdessä kirjastoon sopivaa makerspace-tilaa. Makerspace on siis yhteisöllinen tekijätila, jossa käytössä on erilaisia valmistamisen, mallintamisen, oppimisen ja ideoinnin työkaluja ja -välineitä. Siellä rinnakkain elävät niin martat kuin nörtit. Kirjasto on avaamassa yhtenä osallistuvan budjetoinnin pilottiprojekteista makerspace-tilaa Kohtaamispaikalle jo tänä vuonna, ja kehittää sitä edelleen vuonna 2017 avautuvaan keskustakirjastoon.
Maker-kulttuuri on väsäämistä, hakkerointia ja korjaamista
Ja kohta ollaankin jo ”kädet savessa”, post-it-laput näppeihin liimautuen täydessä työn touhussa. Paljon on tehtävää – pitäisi esimerkiksi saada kartoitettua, missä värkkäys menee ja millaisia värkkäystilat ovat vuonna 2020. Kirjasto voisi tosiaan olla hyvä yhteisöllinen kasvatusalusta tekemiselle, hakkeroinnille, personoinnille, tusaamiselle, värkkäämiselle, väsäämiselle, koodaamiselle, korjaamiselle, ompelemiselle, kierrättämiselle ja oivaltamiselle – sitä kaikkea nimittäin kuuluu maker-kulttuurin sateenvarjon alle. Kirjaston kaikille avoin tila tarjoaisi helposti lähestyttävän tien käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan, tutkivaan oppimiseen, testaamiseen ja protoiluun.
Pieniin post-itteihin mahtuu suurta dataa
Palvelujen kehittämistä pidetään edelleen pääosin asiantuntijoiden työnä. Edelläkäyttäjä-työpajassa stereotypia käännettiin päälaelleen ja asetettiin käyttäjät suunnittelun keskiöön. Ja he saivatkin tehdä töitä ihan kunnolla. Käytössä oli räätälöity edelläkäyttäjä-työpajamalli, jossa aamupäivän aikana keskityttiin maker-kulttuurin trendien tunnistamiseen ja iltapäivällä itse ratkaisuihin. Työpajan tarkoituksena oli tutkia kirjastoon sopivan makerspace -tilan reunaehtoja ja kartoittaa ratkaisuja – tehdä osaa sen vaatimusmäärittelystä. Trendien kartoittamiseksi työskenneltiin sekä yksin että yhdessä. Ensin osallistujat saivat listata trendejä ”speed notes”-tyylin lyhyessä ajassa. Sen jälkeen siirryttiin open space-työskentelyyn. Iltapäivällä mallinnettiin hyvää makerspace -tilaa ihan käytännössä. Aallon FabLab-tilassa post-it-lappujen avulla merkattiin ja tagattiin edellytyksiä ja mahdollisuuksia suoraan seiniin, materiaaleihin, laitteisiin ja työkaluihin.
Kognitiivinen kapasiteetti koetuksella
Post-itit olivat ahkerassa käytössä. Jokainen osallistuja sai pinoittain valmiiksi kategorisoituja, erivärisiä inspiraatiokortteja. Kategoriat olivat “technology”, “activities” “sharing/organizing/ipr” , “safety/risks” “other” and “sustainability” (työpaja oli englanninkielinen). Ne toimivat koko päivän visuaalisina johtolankoina ja muistuttivat maker-kulttuurin eri aspekteista. Kategoriat helpottivat myös tulosten analysoinnissa. Selvästi osallistujat olivat kiinnostuneita paitsi aiheesta, myös metodista. Hetkittäin jokaisen kognitiivinen kapasiteetti oli koetuksella ja tunnelma kuin jääkiekkopelissä: vauhtia ja hyvää virettä riitti, kuitenkin piti pystyä pitämään silmänsä kiekossa. Loppujen lopuksi koossa oli post-it-lappujen ja nauhoitusten myötä valtava tietomäärä hyvän makerspace -tilan rakentamiseksi.
Kaikille osallistujille suuri kiitos kunnianhimoisesta työskentelystä! Tekemänne työ kantaa pitkälle.
Työpajan tuloksia analysoidaan parhaillaan! Jos olet kiinnostunut saamaan tulokset käyttöösi ja tutkimaan niitä kuvatiedostoina, excel- ja pdf-muodossa, niin ole yhteydessä Virve Miettiseen, virve.miettinen@hel.fi .