Perheiden kirjasto osa 1
Sarjassa tutustutaan perheille suunnattuihin uusiin keskustakirjastoideoihin.
Keskustakirjastosta kaavaillaan kansan olohuonetta. Vai sittenkin leikkipuistoa? Leikkimieliset ymmärtävät kirjaston potentiaalin koko perheen yhteisenä luku- ja leikkipaikkana niin sisätiloineen kuin pihamaastoineenkin. Lohdutellaan tosikkoja: leikin lomassa ehtii lainata kirjojakin.
Keskustakirjaston merkittävä kohderyhmä ovat lapsiperheet ja laajemmin määritellen eri-ikäiset, yhdessä kirjastoon saapuvat asiakkaat. Keskustakirjaston sisältöä ja tarjontaa suunnitellaan parhaillaan myös Helsingin kaupungin varhaiskasvatusviraston kanssa.
Mikä on keskustakirjastoleikkipuisto? Kysyimme varhaiskasvatuksen ammattilaisten yhteistyötoiveita.
Kirjastossa on leikille tilaa
Leikkipuistotoiminnan päällikkö Hanna Linna ja johtava leikkipuisto-ohjaaja Anja Virolainen Varhaiskasvatusvirastosta odottavat innolla kirjaston mahdollisuuksia. He visioivat keskustakirjastosta paikkaa, jossa lasten maailman toimintaa toteutetaan kumppanuudessa.
“Toivomme, että toimintaa suunnitellaan yhdessä niin, ettei ole erikseen meidän tai teidän toimintaa, vaan toimintaa lapsiperheille. Tilojen muunneltavuus luo hyvän pohjan ideoinnille ja järjestämiselle”, he pohtivat.
Linna ja Virolainen kertovat lisää leikkipuistoideasta, jota on kaavailtu niin kirjaston sisälle kuin pihallekin. Tarkoitus on varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa järjestää yhteisen kohtaamisen mahdollisuuksia.
“Keskustakirjaston asiakaskuntaan kuuluu paljon pikkulapsiperheitä. Leikkipuiston toiminta täydentää kirjaston toimintaa. Työntekijät ovat kouluttautuneet lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Asiakkaiden kohtaaminen, keskustelut ja perheiden arjen ilojen ja murheiden käsittely ovat päivittäistä työtämme.”
Yhteistyön antia on sekin, että leikkipuiston työntekijät ovat kokeneita verkostotyön osaajia. Heillä on luontevat kontaktit kaupungin muihin toimijoihin, järjestöihin ja asukastoimintaan. Se tarjoaa elävän pohjan monenlaiselle aktiviteetille.
”Keskustakirjastoleikkipuisto on kaikkien helsinkiläisten oma paikka; tähän leikkipuistoon voi tulla lastenrattailla, omin jaloin, pyörällä, ratikalla, bussilla, junalla, laivalla ja lentokoneella!”
Moderni ja ajaton kirjastoleikkipiha
Hanna Linna ja Anja Virolainen odottavat eri-ikäisten kävijöiden tuomia positiivisia mahdollisuuksia.
“Mummo- ja vaaritoiminta leikkipuistossa on tuonut hyvän lisän toimintaamme. Eri-ikäisillä ihmisillä on erilaisia kontakteja moniin ryhmittymiin ja järjestöihin, ja sitä voi hyödyntää kaikenlaisessa suunnittelussa.”
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten unelmana on, että keskustakirjaston leikkipuistoalue on moderni ja ilmeeltään ajaton piha, joka ottaa huomioon erilaisia kaupunkilaisia.
”Tämän leikkipuiston ulko-ovelta voi nähdä Sanomatalon, Kiasman, Pikkuparlamentin, Eduskuntatalon, Kansallismuseon, Finlandia-talon, Hakasalmen huvilan ja Musiikkitalon. Se luo mahdollisuuksia, houkuttelee ja innostaa monenlaiseen leikkiin ja toimintaan. Siihen ei kuulu perinteisiä leikkipuiston aita-, hiekkalaatikko- ja keinuasetelmia”, Linna ja Virolainen listaavat jännittävän kuuloisesti.
Sisätilojen toiminta voisi sisältää muun muassa musiikkituokioita, sanataidetta, teatteria, liikunnallisia ryhmätoimintoja, tapahtumia ja kädentaitoja.
”Kirjaston moninainen satumaailma ja -aarteet nousevat leikin ja teatterin keinoin lasten puuhiin. Taiteen osaajien kanssa tuotetaan kirjallisuuden virittämänä taide-elämyksiä koko perheelle. Koululaisten kanssa työtä tehdään kirjastoon tulevien yksittäisten koululaisten ja mahdollisten koululaisryhmien kanssa.”
Linna ja Virolainen muistuttavat maksuttomuuden tärkeydestä: ”Leikkipuiston toiminta perustuu matalaan kynnykseen eli siihen, että mahdollisimman monella lapsiperheellä on mahdollisuus osallistua toimintaan.”
Lapselle myös kirjojen maailma on leikin ja ilon maailma. Siksi leikin mahdollisuuksia tulee pohtia kirjastosuunnittelussa. Leikistä syntyy luovuus.