Tutkimuksen mukaan tavoite toteutuu, jos uusi kirjasto lisää asukkaiden kirjastoasioinnin määrää. Lisäksi tulos olettaa, että suurin syy käydä kirjastossa on edelleen tarve lainata tai palauttaa teoksia, ja että keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa tehtyjen ennusteiden mukaisesti.
– Kun tutkimuksen tulosta vertaa Kaisa-kirjaston, Kirjasto 10:n, Sellon kirjaston ja Turun pääkirjastojen kokemukseen, se on varsin realistinen, toteaa kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.
Rikhardinkadun kirjaston kävijämäärä säilynee nykyisellä tasolla
Jos asukasmäärä säilyisi nykyisellään ja pääasialliset syyt asiointiin olisivat edelleen teosten lainaus ja palautus, keskustakirjaston vuosittainen käyntimäärä olisi noin 1,25 miljoonaa. Tällöin Töölön, Lauttasaaren ja Kallion kirjastot menettäisivät osan asiakaskäynneistään keskustakirjaston hyväksi. Kun kuitenkin asukasmäärä myös keskustan alueella on täydennysrakentamisen ansioista selvästi kasvussa, voidaan koko alueella odottaa suurempaa käytön kasvua.
Rikhardinkadun kirjaston kävijämääriin uuden kirjaston tulo ei sen sijaan näyttäisi vaikuttavan. Sen valttina on hyvä sijainti.
Keskustakirjaston vaikutusta muuhun kirjastoverkkoon ja asukkaiden asiointikäyttäytymiseen tutki Gispositio Oy.