Keskustakirjaston rakentaminen varmistui, kun Helsingin kaupunginvaltuusto päätti asiasta kokouksessaan 28.1. Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto riemuitsee päätöksestä.
– Suomalaiset saavat todella hienon 100-vuotislahjan vuonna 2018! Harvassa maassa juuri kirjasto sopisi itsenäisyyden ja 100-vuotisjuhlan symboliksi yhtä hyvin kuin Suomessa, Tuula Haavisto sanoo.
Kirjastotoimenjohtaja näkee kirjaston yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan tukipilareista. – Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjastolla on tärkeä rooli myös ajankohtaisessa sananvapauden turvaamisessa, koska se takaa tiedon saatavuuden.
Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija. – Suomalaiset ovat äänestäneet jaloillaan: aikoinaan perustettua kirjastoverkkoa on käytetty maailmanennätystahtiin, Tuula Haavisto kertoo.
Keskustakirjasto on merkkipaalu suomalaiselle kirjastolle
Keskustakirjasto tuo Helsingin keskustaan kaivattua monipuolista, ei-kaupallista tilaa. – Isoon rakennukseen mahtuu käyttäjien toivomaa rauhallista tilaa kirjahyllyineen, erilaisia tekemisen paikkoja sekä esiintymis- ja näyttelytiloja. Perheille kirjasto tarjoaa tekemistä yhdessä keskustaleikkipuiston kanssa, Tuula Haavisto sanoo.
Tuleva keskustakirjasto laajentaa myös Töölönlahden kulttuuritarjontaa. – Kaiken kaikkiaan keskustakirjasto vilkastuttaa kaupungin ydintä ja tuo alueelle tiloja kansalaisten omalle tekemiselle. Kirjastojen kehitykselle koko maassa keskustakirjasto on erityinen merkkipaalu. – Keskustakirjastossa valetaan betoniin 2010-luvun käsitys kirjaston tehtävistä. Kirjo on monipuolistumassa: kansalaisuuden tukeminen ja kansalaisten oma tekeminen ja vaikuttaminen painottuvat kirjastossa, johtaja kertoo.
Lukemisen edistäminen pysyy kirjaston agendalla. – Olemme juuri kuulleet tuoreista aivotutkimuksen tuloksista: tasokkaiden pitkien tekstien, kuten hyvän kaunokirjallisuuden lukeminen, on parhaita aivojumpan muotoja!
Keskustakirjaston sisältöjä ja toimintamalleja on haettu osallistavalla työllä kirjaston, kaupunkilaisten ja kumppanien kesken. Kaupunkilaiset ovat päässeet edistämään keskustakirjaston suunnittelua viimeksi yhteisöllisessä Keskustakirjaston kaverit -projektissa.
Keskustakirjasto-rakennuksen suunnittelee ALA Arkkitehdit.
Keskustakirjasto vaihe vaiheelta
Ideasta suunnitteluun eli vuodet 1998 – 2014
- 1998 Kulttuuriministeri Claes Anderssonin ehdotus uudesta keskustaan rakennettavasta pääkirjastosta
- 1998 – 2000 Kansalaisaloitteita, lehtikirjoituksia ja valtuustoaloitteita uudesta keskustakirjastosta
- 2000 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy alustavan tarveselvityksen 20.12.
- 2002 Valtuusto hyväksyy 13.3. keskustakirjaston toteuttamista ja Töölönlahden asemakaavan jatkosuunnittelua koskevan aloitteen
- 2005 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan päätös 8.3. tarveselvityksen tekemisestä
- 2006 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta hyväksyy 5.12. keskustakirjaston tarveselvityksen
- 2008 Selvityshenkilö Mikko Leistin raportti ”Metropolin sykkivä sydän” julkistetaan 12.3.
- 2010 Alustava hankesuunnitelma valmistuu 29.4.
- 2011 Kaupunginjohtajan päätös 19.10. keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun valmistelusta
- 2012 Arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe 5.1. – 16.4., kilpailussa 544 ehdotusta
- 2012 Arkkitehtuurikilpailun toinen vaihe käynnistyy 21.11. Mukana kuusi ehdotusta.
- 2013 Voittaja julkistetaan 14.6. Musiikkitalossa. Voittaja ALA-arkkitehtien ehdotus ”Käännös”
- 2014 Hankesuunnittelua ja yleissuunnittelua
Suunnittelusta toteutukseen eli vuodet 2015 – 2018
- 2015 Pohjan rakentaminen alkaa syyskuussa ja kestää syyskuuhun 2016
- 2016 Muu rakentaminen, myös itse rakennuksen, alkaa marraskuussa
- 2018 Rakennus valmis syksyllä
- 2018 Keskustakirjasto avaa ovensa 6.12.