TÖISSÄ KESKUSTAKIRJASTOSSA
Sarjassa haastatellaan tulevaisuuden kirjastotyöntekijöitä.
Keskustakirjastossa on rauhallista, mutta äkkiä alkaa tapahtua. Mitäs vipinää tuolla näkyy? Kas vain, kirjastovalmentajat ovat napanneet asiakkaansa varaustiskiltä ja suuntaavat heidän kanssaan kahdenkeskisiin hetkosiin eri puolille rakennusta.
Musiikkivalmentaja vie valmennettavansa musiikkiosaston kuubalaisten rytmien nurkkaukseen. Lyriikkavalmentaja tutustuttaa asiakkaansa tämän toiveiden mukaisesti turkulaiseen runouteen. Sarjakuvavalmentajalla on tänään kova työ: hänen asiakkaansa tahtoo tietää kaiken 1990-luvun kotimaisesta sarjakuvasta.
Tällaista asiakaspalvelua voi keskustakirjasto tarjota vuonna 2017. Sitä tarjotaan jo nyt. Kirjasto 10:n musiikkivalmennus on kiinnostanut ihmisiä laajalti. Musiikkivalmennusidean taustalla ovat Kirjasto 10:n ilomieliset työntekijät Nadia Lund-Iivonen* ja Ilja Vesterinen. He ovat niitä kirjastotyöläisiä, joilla on mahdollisesti edessä muutto keskustakirjaston katon alle lähitulevaisuudessa.
Nadia Lund-Iivonen – kaupunginkirjaston kasvatti
Nadia Lund-Iivonen on tehnyt pitkän kirjastouran. Kirjasto oli ja on hänen ensimmäinen työpaikkansa 1990-luvun alussa. Kirjasto 10:ssä palveluesimiehenä hänen vastuualueelleen kuuluvat asiakaspalvelu ja sen kehittäminen. ”Viihdyn kirjastossa, sillä se tukee niin hyvin henkilökohtaista arvomaailmaani”
Lund-Iivonen on seurannut koko ajan keskustakirjastoidean kasvua loistoonsa. ”Uuden ajan kirjaston idea on tullut hiipien, ja nyt, kun voittaja on oikeasti esillä, alkaa konkretian kautta viritä todellinen innostus!”
Asiakaspalvelun suhteen Lund-Iivonen toivoo, että kehitys jatkuu Töölönlahdellakin. ”Haluan jatkaa ideaalin asiakaspalvelun perinteitä. Asiakkaat tulee ottaa yksilöinä huomioon. Esimerkiksi Musavalmentaja-palvelu avaa mahdollisuuksia tähän. Kaupunkilaisten kuuntelua toteutetaan myös parhaillaan siinä, kun keskustakirjaston suunnittelussa kerätään kansalaisten ideoita.”
Ilja Vesterinen tekee löytöjä marginaalista
Ilja Vesterinen löysi unelmatyöpaikan Kirjasto 10 musiikkipalveluiden parista. Informaatikkona ja musiikkivalmentajana työskentelevä Vesterinen suunnittelee ja kehittää musiikkikirjastopalveluita ja tietopalvelun uusia muotoja. Svengaavassa työpaikassa eniten inspiroi tasa-arvon ajatus ja se, että kulttuurifani voi toteuttaa itseään monipuolisesti.
”Pidän siitä, että kirjastossa voi tehdä löytöjä, etenkin osa-alueilta, jotka eivät edusta valtavirtaa. Yhteiskunnalliset ihanteet toteutuvat kirjastossa laajalti, ja pidän kirjaston demokratiasta.”
Keskustakirjastoa pohtiessaan Vesterinen näkee ilon aiheita. ”Tila itsessään tarjoaa aivan toisenlaiset fyysiset mahdollisuudet muutoksessa oleville kirjastopalveluille. Kaikki nykyiset lähikirjastomme mahtuisivat neliöiden puolesta Musiikkitaloon. Tarvetta uusille tiloille todella on, esimerkiksi Kirjasto Kympin noin tuhannessa neliössä käy lähes puoli miljoonaa asiakasta vuosittain.”
Musiikkivalmennuksesta Kirjasto 10 on saanut niin hyvää palautetta, että Vesterinen toivoo tuotekehittelyn jatkuvan. ”Musiikin kuluttaminen muuttuu kaiken aikaa, ja kirjaston tulevana haasteena onkin sähköisten musiikkikokoelmien toteutus. Sen suhteen ollaan vielä aivan alkutekijöissä.”
Musiikkivalmennus on herättänyt huomiota ja kiinnostusta. ”Asiakaskunta on ollut vaihtelevaa. Keski-ikäinen nainen oli ollut Intian Goalla lomalla ja tahtoi matkan jälkeen tutustua trance-musiikkiin. Eräs asiakas halusi ymmärtää modernia, kokeellista taidemusiikkia. Meitä valmentajia on kahdeksan, ja eri tyypeillä on tietoa erilaisesta musiikista.”
”Kahdenkeskisessä, etukäteen varatussa musiikkivalmennustuokiossa mennään yhteisellä sävelellä ja rupatellaan rennosti. Tarkoituksena ei ole luennoida tai toimia makutuomarina, vaan avartaa asiakkaan musiikkimaisemaa”, Vesterinen valottaa hauskaa ideaa.
Kirjastossa sairaasti jengiä?
Sekä Lund-Iivonen että Vesterinen tuumaavat, että tulevaisuuden kirjastotyöntekijä saa ja joutuu olemaan monen alan hallitsija. ”Toisaalta ei yhden ihmisen tarvitse kaikkea osata. Erikoistumista tulee olemaan varmasti runsaasti”, Vesterinen sanoo. ”Voi hyvin olla, ettei kaikilla keskustakirjaston työntekijöillä tule olemaan perinteistä kirjastoalan koulutusta, vaan rakennuksessa voi työskennellä monen eri alan ammattilaisia”, Lund-Iivonen sanoo.
Lund-Iivonen on pohtinut paljon sitä, millaiseksi kirjasto muuttuu, kun sinne ”valuu sairaasti jengiä”. ”Työajan jakaminen yksilöllisten palvelujen ja massojen tarpeiden välillä voi olla aikamoinen palapeli. Toisaalta on hyvin tärkeää, että juuri massat löytävät kirjaston. Kirjaston pitääkin olla paikka, jonka ovista astuu kaikenlaisia tyyppejä. Se ei saa olla liian elitistinen, ei vain keskiluokalle. Ihmisiä pitää aktivoida, ja ottaa kaikki ryhmät huomioon. Kirjastolla on iso rooli ja vastuu osallistua yhteiskunnan toimintaan.”
Koko kansan kamarin kannalla on myös Vesterinen. ”Automatisoitumisen kehittäminen on jo nyt muuttanut ammattilaisten työn painopistettä. Aikaa on vapautunut uudenlaisille palveluille ja vuorovaikutukselle suoraan asiakkaiden kanssa.”
Lepoa suvantotilassa
Kun työn touhun keskeyttää taukohetki, minne Ilja Vesterinen ja Nadia Lund-Iivonen tulevassa kirjastossa suuntaisivat taukoaan viettämään? ”Toivoisin, että kirjastossa olisi jonkinlainen suvantotila, hiljainen ja meditatiivinen paikka, jossa voisi rauhoittua”, kuvailee Lund-Iivonen.
”Tuntuu, että kaupunkilaisten toiveet ovat enemmän sekä-että kuin joko-tai. Kaivataan tapahtumia, hulinaa ja vilinää, sekä rauhallista zen-kuplaa, jossa köllötellä keskellä elämän rytmiä”, Lund-Iivonen miettii. Hän peräänkuuluttaakin keskitien löytämistä jo kirjaston suunnitteluvaiheessa. ”Olisi suurta viisautta, jos nyt päästäisiin nopeasti keskitielle ilman vierailua ääripäiden karusellissa. Kirjasto saa luvan reagoida kaikenlaisiin erilaisiin tarpeisiin – mitään ismiä ei kannata toteuttaa liian tiukasti.”
”On tärkeää, ettei rakennus jää aikansa vangiksi. Käytettävyydellä on iso merkitys. Ja silti tulee muistaa uuden rakennuksen asema kaupunkiarkkitehtuurissa. Viihtyisyys ja visuaalisuus merkitsevät nekin paljon”, Vesterinen sanoo ja Lund-Iivonen nyökyttelee: ”Ihannekirjastossa estetiikkakin on tärkeää, ei pelkkä toimintakeskeisyys.”
Mikä keskustakirjasto olisi, jos se olisi:
A. Muoto?
Nadia Lund-Iivonen: Jing-jang-kuvio
Ilja Vesterinen: jotakin pyöreää
B. Tunne?
L-I: ilo
IV: inspiraatio, innostus
C. Hahmo?
N L-I: supersankari, joka taistelee pienten ja potkittujen puolesta
IV: kannatan samaa sankaria
D. Tuoksu?
N L-I: lootuksenkukka ja mandariini
IV: kaikkien tuoksujen alusta
E. Leikki?
N L-I ja IV: tutustumisleikki
*Nadia Lund-Iivonen on juuri siirtynyt Vallilan kirjaston kirjastonjohtajaksi. Onnea uudesta pestistä Nadia!