Takaisin artikkeleihin

Kerro se lappusin

12.10.2012

Siru Valleala ja Virve Miettinen

Kirjastoissa vietettiin 152-vuotissyntymäpäivää sunnuntaina 7. lokakuuta. Samalla asiakkaat saivat kokeilla uudenlaista tapaa jättää palautetta kirjaston palveluista ja ilmapiiristä. Päivän päätteeksi kirjastot kylpivät väriläiskissä, kun keltaisia, oransseja ja vihreitä post-it-lappusia koreili niin seinillä, tiskeillä, ovissa, aineistohyllyissä kuin jopa itse kirjastonhoitajienkin paidanselkämyksissä!

Ala laputtaa! -kampanjassa palautteen antaminen oli hauskaa ja helppoa, kun asiansa sai kirjoittaa muistilapulle ja kiinnittää sen suoraan kehun tai kritiikin kohteeseen. Myös pelkin värein oli mahdollista ilmaista mielipiteensä: vihreällä positiivisen, oranssilla negatiivisen ja keltaisella olotilan siltä väliltä. Tavoitteena oli kartoittaa kävijöiden kokemuksia, muistoja ja näkemyksiä kirjastosta sekä toiveita ja ideoita tulevaisuuden kirjastoon liittyen.

Yllättävää aktiivisuutta!

Ala laputtaa! -kampanja on kopioitu Turun kirjastosta, jossa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely muun muassa laputustempauksen kautta viime maaliskuussa. Suosio oli suuri, ja suuri se oli Helsingissäkin. Kirjasto 10:ssä palautetta kertyi reippaasti yli 200 ja tapahtuma koettiin hyvin hauskaksi. Toimistoesimies Tia Jokinen kertoo, että laputuksen ohella keskustelua on hersynyt aivan uudella tavalla. ”Ihmiset ovat nykineet hihasta ja halunneet kertoa mielipiteitään myös suullisesti. Olen aivan yllättynyt aktiivisuuden määrästä. Laputus on helppoa ja näkyvää, se innostaa ihmisiä osallistumaan.”

Myös Töölön kirjastossa värikkäät lappuset ovat löytäneet tiensä seinille, lainausautomaatteihin, tietokoneisiin ja lehtihyllyihin. Kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara tarjoilee kahvia ja kehuu ihmisten innokkuutta. ”Kovasti on kehuttu. Myös sähkökirjaopastuksemme ovat saaneet kiitosta. Tulevaa 2014 alkavaa remonttia jo harmitellaan.” Useassa lapussa kiitellään henkilökunnan avuliaisuutta, kivaa sisustusta ja yleensä sitä, kuinka upeita paikkoja kirjastot ovat. Monessa lapussa toistuvat toiveet ikäihmisille suunnatuista tietokoneopastuksista.

 

Tulevaisuuden toiveita

Anna Niemelä on saapunut sunnuntaikirjastoon hakemaan lapselleen lukemista alkavaksi viikoksi. ”En ole vielä kirjoittanut lappua, mutta kohta kirjoitan. Aion kehua Töölön kirjaston rauhallisuutta ja toivoa lisää tapahtumailtoja keskustan kirjastoihin”, kertoo keskusta-alueella asuva Anna. Keskustakirjaston mahdollisuuksista hän innostuu. ”Toivottavasti siellä on paljon tapahtumia. Töölönlahdelle sopii hyvin uusi mahdollisuuksien kirjastotori. Tulen varmasti laputtamaan senkin!”

Monilla muillakin lapun jättäneillä oli toiveita tulevaisuuden kirjaston suhteen. Pikaisen lainaamisen ja asioinnin sijaan tulevaisuuden kirjastossa haluttaisiin oleskella ja viettää aikaa lukien, perehtyen, opiskellen tai työskennellen, hoitaen asioita, tavaten ystäviä, nauttien elämyksistä ja tapahtumista. Kaupunkilaiset toivoivat, että tulevaisuuden kirjasto on emotionaalisesti puhutteleva, virikkeellinen ja elämyksellinen.

Entä miten tulevaisuuden kirjasto voisi tarjota enemmän kosketuspintoja kokoelmiin ja aineistoihin? Kaupunkilaiset toivoivat, että kirjasto voisi valottaa paremmin ja moniaistisesti aineistoja koskevia taustoja, ilmiöitä, tekijöitä – ja laittaa vaikka henkilökunnan ja kaupunkilaisten omat suositukset ja suosikit jakoon, jotta kirja-, elokuva- ja musiikkiviidakossa olisi helpompaa luovia.

Kaupunkilaiset toivoivat myös, että tulevaisuudessakaan kulttuuria ei kirjastossa hilattaisi ”liian korkealle”. Kirjaston haluttiin säilyvän paikkana, jossa kulttuurin tekemiseen, tuottamiseen ja kuluttamiseen on helppo ottaa osaa. Miten kirjasto voisi tukea ajatusta siitä, että ”suuri ja mahtava kulttuuri” voi syntyä omissa käsissä ja ihan itse?

Jaa artikkeli