Niin digiajan moderni kirjasto kuin keskustakirjastosta onkin tulossa, se saa alkunsa hyvin perinteisillä menetelmillä. Joulukuussa 2015 menossa ovat kallion räjäytykset, louheen poisto ja maa-aineksen kaivaminen tukiseinien rajaamassa kuopassa. Maaperä on valmisteltava tavanomaisella tavalla ainutlaatuisellekin arkkitehtuurille.
Kaivu- ja räjäytystöihin päästiin vasta, kun työmaa-aluetta halkonut kaukolämpö- ja kaapelitekniikka oli ensin siirretty uusille reiteille. Alueelta piti myös poistaa yli 50 puistopuuta, jotka kaupunki siirtää ja istuttaa muille alueille. Töitten aloittaminen vaati lisäksi liikennejärjestelyjen tekemistä ja uusia opasteita; kevyen liikenteen opasteet alkavat Linnunlaulusta asti.
Keskustakirjaston työmaan ympärillä on paljon lasitaloja, joten räjäytettävät alueet suojataan huolellisesti. Se tapahtuu täkkäysmatoilla, jollaisia nähdään pinossa kuvan vasemmassa kaidassa. Täkkäysmatot on tehty kuorma-autojen vanhoista renkaista, jotka on sidottu toisiinsa teräsvaijereitten avulla.
Keskustakirjastohankkeen johtava suunnittelija Pirjo Lipasti Helsingin kaupunginkirjastosta tuntee hankkeen historian vuosien takaa. Kun tontilla vihdoin tapahtuu, on ilo pitää palaveria maanrakennusliike E.M. Pekkisen vastaavan mestarin Kyösti Kontion ja työmaainsinööri Risto Sellin kanssa. Työmaatoimistossa tutkittiin pohjapiirrosta, josta käy hyvin ilmi rakennuksen pohjan suorakaiteen mallinen muoto. E.M. Pekkinen Oy toimii pääurakoitsijana perustustöitten ja kirjaston kellarin betonirakentamisen ajan eli ensi vuoden syksyyn asti.
– Kaivettavaa maa-ainesta on kaikkiaan 20 000 kuutiota, ja joulukuun alussa olimme kaivaneet jo 17 000 kuutiota, joten kaivutyö alkaa olla loppusuoralla. Pilaantuneet maat toimitettiin asianmukaisiin paikkoihin, mutta suuri osa voitiin hyödyntää uudelleen. Puhdasta maata on käytetty esimerkiksi Jätkäsaaressa puiston rakentamisen pohjana, Vuosaaressa vanhojen satama-altaiden täyttämisessä ja Petikossa golf-kentän rakentamisessa, Kyösti Kontio kertoo.
Helsingin ydinkeskustassa eletään historiallista rakentamisen aikaa. Eduskuntataloa kunnostetaan samaan aikaan kun keskustakirjaston rakentamista aloitellaan. Eduskuntatalon näköiskuvana toimiva pressu antaa rakennuksesta miltei linnamaisen vaikutelman. Tämän arvokkaampaa naapurustoa ja paikkaa rakentaa Helsingistä tuskin löytyy.
Ensimmäisiä toimia keskustakirjaston tontilla oli aidan tekeminen työmaa-alueen ympärille.
– Aidasta tehtiinkin saman tien yksi kaikkien aikojen hienoimmista, sanoo Kyösti Kontio mielipiteenään.
Vaaleansinisellä vaneripohjalla esitellään keskustakirjaston palveluita sanoin ja kuvin. Aita on melkein puoli kilometriä pitkä, joten siihen mahtuu hyvin myös yleistä asiaa Helsingin kaupunginkirjastosta ja Suomi 100 -juhlavuodesta, jonka hankkeita kirjasto on.
– Keskustakirjasto on monenlaisten ajatusten ja ideoiden kohtaamispaikka, siksi osa aidasta on varattu kansalaisten ja järjestöjen ilmoituksille, Pirjo Lipasti mainitsee.
Aidassa on kurkistusaukkoja, joitten kautta rakentamisen vaiheita voi käydä katsastamassa. Eteläisimmät aukot ovat Sanomatalon puolella aitaa.
Vanerisen aidan sisäpuolella kuoppaa reunustaa teräsponttiseinä, jota on kaikkiaan 1800 neliön verran. Teräksinen tukiseinä on ankkuroitu maahan 80 ankkurilla tasaisin välein. Teräsponttiseinän ideana on pitää montun ulkopuolella oleva maa paikallaan, näin lähikadut eivät ala viettää kuoppaan.
Monttu on 40 metriä leveä ja 160 metriä pitkä eli reippaasti jalkapallokenttää pitempi mutta noin puolet kapeampi.
Majavat valloittivat työmaan
Joulukuussa 2015 työmaalla työskenteli 20–30 henkilöä eri vaiheiden vaatimusten mukaan. Lähes puolet työmaan vahvuudesta on E.M. Pekkisen väkeä ja loput aliurakoitsijoita. Pekkisen maanrakennuksen taitajien kypäriin on hiljattain ilmestynyt aivan uusi tarra: kirjaa lukeva majava.
Tarra on sisäpiirihuumoria ja nostattaa yhteishenkeä. Kun lastenkirjojen kuvittaja Salla Savolainen, vastaavan mestarin Kyösti Kontion vaimo, esitteli idean ja tarra ilmestyi Kyöstin kypärään, kaikki halusivat samanlaisen. Majava lukee rakennusopasta. Takakannessa lukee: Osa yksi, perustus ja kellari. Majava esiintyy myös E.M. Pekkisen virallisessa logossa, mutta on tässä saanut leikillisemmän hahmon. Salla Savolainen tunnetaan muun muassa Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjojen kuvittajana.
Majavien tehtävänä on räjäyttää yhteensä 10 000 kuutiota kalliota. Tehtävään valmistauduttiin suurimittaisin lähikiinteistöjen katselmuksin. Ympäristöstä suojattiin yhteensä noin 400 tärinälle altista tietokonetta.
– Ympäristössä on 11 tärinämittaria, jotka seuraava paineaaltojen kulkua. Mittarit on asennettu esimerkiksi Kiasmaan ja Musiikkitalolle. Räjäytysten aiheuttama tärinä on ollut niin pientä, etteivät mittarit ole juuri reagoineet. Teemme viimeiset räjäytykset ennen kello 18:aa, joten emme häiritse Musiikkitalon iltakonsertteja. Musiikkitalon mittari ei ole älähtänyt kertaakaan, Risto Sell kertoo.
Räjäytykset jatkuvat ensi vuoden puolelle asti, todennäköisesti maaliskuun taitteeseen, mikäli kaikki sujuu aikataulun mukaan. Herkässä ympäristössä räjäytysten aiheuttama tärinä on tieten pidetty vain kolmasosassa siitä, minkälaista tärinää paineaallot saisivat pykälien mukaan aiheuttaa.
Maanrakennustyöt jatkuvat maaliskuulle asti, jolloin aikataulun mukaan siirrytään betonirakentamisvaiheeseen. Keskustakirjaston peruskivi muurataan toukokuussa, minkä jälkeen päästään rakentamaan kellarikerrosta.
Muotti-, betonointi- ja rakennusvaihe on täyttä käsityötä. Perustamis- ja kellaritöissä ei käytetä elementtejä, joten rakennuksesta saadaan varmemmin tiivis, kun elementtien välisiä saumoja ei ole.
Keskustakirjasto avataan joulukuussa 2018.