Sarjakuvataiteilija Emmi Valve on valittu Oodin kirjailijaksi 2024. Arvonimi julkistettiin Oodin kirjajuhlissa lauantaina 23.11. Valveen sarjakuvataide näkyy ja kuuluu Oodissa eri tavoin läpi vuoden 2025.
Raadin perustelut:
Emmi Valve (s. 1984) on pitkän linjan sarjakuvataiteilija, jonka omakohtaiset teokset Armo (2017) ja Polte (2024) ovat saavuttaneet laajasti kiitosta ja huomiota. Teoksissaan Valve lähestyy pelottomasti vaikeita aiheita ja ihmisyyden pimeää. Mielenterveyttä käsittelevä Armo on kipeä ja vimmainen, seksuaalisuutta tutkivassa Poltteessa oman seksuaalisuuden löytäminen vertautuu kukkakuoriaisen kehitykseen: “Kukkakuoriaisen muodonmuutos voi kestää kauemmin kuin sen kuoriaisvaihe, joten sitä ei tule vähätellä kuoriaisen eloa tarkastellessa. Lopullinen muoto ei tee muita vaiheita tyhjiksi vaikka se olisi olomuodoista näkyvin ja loistavin.” Valveen tuotannossa huomio kiinnittyy erityisesti värien taidokkaaseen käyttöön.
Mitä sinulla on työn alla parhaillaan, Emmi Valve?
Työstän omaelämäkerrallista sarjakuvaromaania, joka kertoo pienen ala-asteen opettajan päähenkilöön kohdistamasta sorrosta ja lasten keskinäisestä kiusaamisesta. Tarina kulkee kahden tytön ystävyyden kautta ja pyrkii näyttämään miten sorto ei luo kunnioitusta vaan nostattaa jopa elinikäistä uhmaa. Olen teoksen piirrosvaiheessa ja se valmistuu keväällä 2026.
Olet tehnyt laajaa julkisuutta saaneiden omaelämäkerrallisten sarjakuvateosten lisäksi strippisarjakuvaa eli lyhyitä muutaman ruudun tarinoita, zinejä eli pienlehtiä sekä julkaissut sarjakuvablogeja. Onko jokin näistä sinulle läheisin muoto vai ovatko ne vain erilaisia tekemisen tapoja?
Työskentelen mielelläni monessa eri formaatissa. Sarjakuvastrippi on vaikein ja olenkin siitä ehkä muotona jo luopunut, sillä kolme ruutua ei tunnu riittävän tarinoideni kertomiseen ja tunnelman välittämiseen. En myöskään enää hirveästi julkaise sarjakuvaa netissä, sillä painotuote on minulle muotona rakas. Netissä täytyisi sitoutua säännöllisyyteen eikä aika tunnu muilta projekteilta riittävän. Pienlehtiä teen mielelläni nopeasti ja käsin, se on hyvää vastapainoa sarjakuvaromaanien vuosien työstämiselle. Seuraavaksi haluaisin perehtyä sarjakuvakolumnien muotoon.
Olet tehnyt enimmäkseen omaelämäkerrallista sarjakuvaa. Poikkeuksena on Girl Gang Bang Bang, joka kertoo Friidasta, Fannysta ja Pixiestä ja heidän ajoittain levottomasta elämästään. Onko tällaista fiktiivistä sarjakuvaa luvassa joskus lisää?
Tein Girl Gang Bang Bangia vastapainoksi omaelämäkerrallisen sarjakuvan raskaudelle. Se oli hauskaa ja inspiroivaa, nautin siitä, että minulla oli tarinan suhteen kaikki valta. Olen kuitenkin pohjimmiltani omaelämäkerrallinen kertoja, mutta en sano, ettenkö enää ikinä palaisi fiktion äärelle.
Miltä tuntuu tulla nimitetyksi Oodin vuoden kirjailijaksi?
Olen nimityksestä yllättynyt ja nöyrän kiitollinen. On hienoa, että nykysarjakuvaa nostetaan esiin tällä tavoin ja ehdottomasti suuri kunnia että nimitys lankesi minulle. Olen innoissani tittelin mukana tulevista mahdollisuuksista päästä puhumaan sarjakuvasta ja esitellä työtäni.
Mitä luet, kuuntelet, katsot tai mistä tekijöistä tai taiteilijoista intoilet juuri nyt?
Kuuntelen äänikirjoina paljon kotimaista proosaa. Ihan viime viikkoina olen ollut vaikuttunut Anja Erämajan Imurista jonka kerronta oli omaleimaista, hauskaa, haikeaa ja kaunista. Terhi Törmälehdon He ovat suolaa ja valoa avasi suomalaisten hengellisiä yhteyksiä Israeliin mukaansa tempaavalla tavalla. Kaj Korkea-ahon Äitiä etsimässä oli valaiseva leikkaus kumppanuusvanhemmuuteen. Juuri nyt kuuntelussa on Katri Ylisen Saatanallinen paniikki, joka vetoaa muun muassa ysärinostalgialla jota olen itsekin kaivellut työn alla olevaa teostani varten. ADHD:ni takia lukeminen on minulle raskasta, mutta koitan ylläpitää taitoa lukemalla erityisesti teoksia, joita ei saa äänikirjoina. Sohvapöydällä on Susan Sonntagia ja Maggie Nelsonia sekä Olga Tokarczukin novelleja. Työpöydälläni olevan kirjan taustatutkimus laajeni ja aloin keräillä 90-luvun postimyyntikuvastoja jotka nostivat mieleen jo unohtuneita muistoja. Katson omin päin aika vähän televisiota, mutta kumppanini kanssa kulutamme dokumentteja. Erityisesti luonto, esi-ihmiset ja pohjolan historia kiinnostaa. Tällä hetkellä pidän silmällä mitä erityisesti sarjakuvataiteilijat Ulla Donner ja Edith Hammar puuhailevat. Liikun paljon luonnossa ja minulla on haave joskus pitää näyttely luontoaiheisista vesiväritöistä.
Oodin kirjailijan valitsi kirjasto- ja kirjallisuusammattilaisista koostuva raati, jonka jäseniä yhdistää työ Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Arvonimi jaetaan vuosittain.