– Olemme kirineet aikataulua, tehneet jopa 12 tunnin päiviä ja työskennelleet kesästä alkaen kaikki viikonloput, kertoo työmaan vastaava mestari Kyösti Kontio.
Lokakuun loppupuolella betonointia kaipasi enää siltakannen vetolaatta, joka näkyy raudoitettuna oikealla. Alkamassa oli haastava tehtävä. Vetolaattaan uppoaisi vielä enemmän betonia kuin kellarin katon viimeisimmässä valussa tarvittu 500 kuutiota.
– Vetolaattaan kohdistuu suuri kuorma. Sen päälle tulevat sisäsillan teräskaaret, jotka kantavat ylemmät kerrokset. Yksin vetolaattaan käytetään betonia noin 800 kuutiota. Vaikka vetolaatta on suorakaiteena helpon muotoinen, betonoinnin on onnistuttava kerralla jokaisella neliömetrillä. Laatta on 10 metriä leveä ja 105 metriä pitkä. Kun metalliosat lasketaan mukaan, betonoitavaa on yhteensä noin 1100 neliötä, Kyösti Kontio selvittää.
Ankkurivaijerit kiristetään kolmesti
Vetolaatan juju on siinä kulkevissa ankkurivaijereissa. Ne varmistavat kirjastoa kannattelemaan rakennettavan terässillan kestävyyden.
Ankkurivaijerit jännitetään sillan etelä- ja pohjoispäädyn välille. Kun vaijerit kiristetään, siltakaaret saavuttavat kantovoimansa eivätkä pääse erkaantumaan toisistaan. Ratkaisu tekee mahdolliseksi sen, ettei kirjaston ensimmäisen kerroksen aulassa ole laisinkaan pilareita, vaan 100 metriä avointa tilaa.
Vaijerit vedetään molemmissa päissä päätykotelokokonaisuuteen kuuluvan teräslaatan läpi. Kuvassa pohjoispään kotelokokonaisuus. Vaijerit roikkuvat teräslaatan aukoista vielä lepotilassa. Ne napakoituvat kiristysten myötä. Laatassa on vaijerinippuja varten 17 aukkoa. Yksi nippu sisältää 31 vaijeria eli vaijereita on kaikkiaan 527 kappaletta.
Etelä- ja pohjoispään välillä kulkevat vaijerit painavat kaikkiaan 70 000 kiloa. Vertailukohtaa antaa ajatus 70 henkilöauton yhteispainosta. Jykevät ratkaisut ovat tarpeen, jotta siltarakenne kantaa varmasti kirjaston kaikki kolme kerrosta. Sillan kaariin tuetaan nimittäin lisäksi ylempien kerrosten runkoa kannattelevat poikittaiset teräsristikot.
Ennen vetolaatan betonointia vaijeriniput ujutettiin suojaputkiin. Ne näkyvät kuvassa hopeisina raudoituksen seassa. Vaijerit voidaan kiristää ensimmäisen kerran, kun valu on valmis ja betoni kuivunut.
Ensimmäinen ankkurivaijerien kiristys tehdään tontin eteläpäästä. Niput kiristetään kolmeen otteeseen. Toinen kiristysajankohta on teräskaaren noustua paikalleen ja kolmas – erikoista kyllä – rakennuksen valmistuttua. Tämä eteläpään teräslaatan alue jätetään pitkäksi aikaa avoimeksi lopullista kiristämistä varten. Myös pohjoisen päätykotelon taakse kirjaston sisätilaan jätetään aukko, jotta vaijereitten kiristäminen on mahdollista siitä huolimatta, että ympärillä rakennustyöt ovat jo pitkällä.
Pohjoispäähän lähelle tulevaa elokuvateatteria jää aukko, joka mahdollistaa pari metriä pitkän ja puoli metriä leveän tunkin mahtumisen sillan päätykotelon taakse ja ankkurivaijerien kiristämisen vielä rakennuksen valmistuttua. Kellarin kattoholviin on jätetty tässä vaiheessa muutamia aukkoja myös siksi, että kellariin voidaan laskea tarvikkeita siellä jatkuvia töitä varten.
Kellarissa alkavat lattiavalut
Vaikka kellarin päälle on jo valettu katto, sen uumenissa tehdään yhä lukuisia töitä. Viime viikkoina tiloissa on tehty salaojia ja viemäreitä sekä asennettu radonputkia. Osin ollaan jo matkalla kohti ensimmäisten lattiavalujen alkamista. Niissä kohdin lattiatäytöt on saatu valmiiksi ja eristävät uretaanilevyt pantu paikoilleen.
Kellarin katolla valmistellaan kulkuteitä esimerkiksi viemäriputkille ja ilmastoinnin kanaville. Kuvassa tehdään putkikanaalin pohjaa työmaan itälaidalla. Kun tehtävä on valmis, kanaalin päälle valetaan betonia. Näinä aikoina työmaalla on erilaisissa tehtävissä noin 40 ihmistä.
Vetolaatan raudoituksessa on jo nähtävissä viitteitä uuden kirjaston ulkoseinän kaarevasta linjasta. Matalana pystyaitana kiemurteleva raudoitus kertoo, missä kulkee ulkoseinän sokkelin raudoituslinja. Kun betonoinnit saadaan valmiiksi, E.M. Pekkinen ojentaa kapulan YIT:lle. Pekkisen majavalippu lasketaan alas salosta marraskuussa. Arkkitehtuurin kaarevat linjat tulevat varmasti olemaan talonrakennusurakoitsijalle niin innoitus kuin haaste.