Perheiden kirjasto osa 2
Sarjassa tutustutaan perheille suunnattuihin uusiin keskustakirjastoideoihin.
Moni aikuinen saapuu kirjastoon yhdessä lapsen kanssa. Suunnataan lastenkirjojen äärelle, lainataan uusia iltasatuja ja levyjä. Mitä muuta kirjastossa voisi tehdä? Löytyisikö retkellä kutsuvia mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen?
Toki kirjasto voi olla vanhemmille paikka, jossa on mukava hengähtää aikakauslehden parissa ja antaa lasten leikkiä. Silti haaveita on herännyt sellaisesta tarjonnasta, jossa osallistettaisiin aikuisiakin. Yhteisen puuhan paikkoja ei ole keskustassa paljon etenkään talviaikaan.
Mitä perheet toivovat keskustakirjastolta?
Vanhemmatkin haluavat leikkiä ja oppia
Viimeksi kerroimme varhaiskasvattajien kanssa ideoidusta kirjastoleikkipuistosta. Miltä suunnitelma kuulostaa lapsiperheistä?
”Uusi toiminnallinen ja erilainen leikkipuisto kaupungin ydinkeskustaan on ehdottoman tervetullut ja toivoisin, että siellä olisi myös aikuisille leikittävää. Aikuinen tahtoo leikkiä, jos lupa annetaan! En kuitenkaan näe kirjastoa pelkkänä leikkipaikkana, joten toivon leikin oheen erilaista tiedonvälitystä kaikenikäisille”, sanoo Sanni Kaarela, neljän lapsen äiti.
Anne Österberg odottaa yhtä lailla keskustaan paikkaa, jossa voi viettää aikaa perheen kanssa mielekkäästi ja ilmaiseksi.
”Voisin kuvitella, että espoolaisina hyvinkin lähtisimme retkelle keskustakirjastoon. Minua kiinnostaisivat eri kulttuureihin liittyvät asiat ja tapahtumat, kuten teemapäivät, sadut kohdemaasta, tietoiskut ja ruokamaistiaiset, joissa olisi kulttuurin edustajia paikalla.”
Sara Marjoniemi huomauttaa sen olevan tärkeää, että vanhempi tuntee olevansa lasten kanssa paikkaan tervetullut.
”Yhteiset tilat ja perhetapahtumat kirjastossa toisivat tätä tunnetta esiin. Kirjaston tapahtumia voisi mainostaa enemmän. Luin lehdestä pehmolelujen yöseikkailusta. On hienoa, että se sai näkyvyyttä. Se oli hieno idea, sellaisia lisää!”
Yhteistä turvaa ja tukikohtaa etsimässä
Kahden lapsen äiti Jeni Pirinen painottaa turvallisuuden tunnetta: ”Toivoisin, että lähikirjaston ystävänä myös keskustakirjaston miljöö tuntuisi kodikkaalta ja turvalliselta, sellaiselta paikalta, jossa lapset saavat vapaasti temmeltää, eivätkä katoa. Silloin viihdyn itsekin.”
Inkeri Ahonen näkee keskustakirjaston odotettuna lapsiperheiden tukikohtana.
”Keskustan kirjastot eivät profiloidu lapsiperheiden paikoiksi. Tarvetta on nimenomaan perheiden yhteiselle toiminnalle, jonka ei tarvitsisi olla niin fyysistä (vrt. HopLop ja riehuminen).”
”Toivoisin jotain muuta kuin ainaisia satutunteja. Erilaiset pajat olisivat kivoja, oli se sitten askartelua tai oman laulun säveltämistä. Kiertokävelyt perheille keskusta-alueella voisivat olla hauskoja. Voisimme vierailla kirjoista tutuilla paikoilla. Minua kiinnostaisi eri taitoihin, vaikkapa animaation tekemiseen, tutustuminen esittelytuokioissa. Tai eri ammatteihin tai töihin tutustuminen. Ylipäänsä ympäröivään maailmaan tutustuminen.”
Krista Kososella on suloinen idea: ”Olisi mukava kohdata kirjastossa tarinapiiri, jossa isommalle porukalle lapsia voisi kertoa satuja. Toisilleen vieraat perheet voisivat kokoontua yhteen ja vanhemmat voisivat kertoa toistensa lapsille satuja.”
Kirjasto voi olla yhteisen retkipäivän kohde lapsille ja aikuisille, jotka kaikki kaipaavat puuhapaikkaa. Joskus jo pelkkä inspiroiva tila herättää niin hyviä, uusia ideoita, että älypuhelinkin unohtuu!
Kerro omat ideasi yhteiseen aikuisten ja lasten toimintaan kirjastossa.