Takaisin artikkeleihin

Vaikuttajaverkosto ideoi palveluja turisteille ja maahanmuuttajille

15.5.2015

Virve Miettinen

Mitä palveluita, sisältöjä ja toimintoja keskustakirjasto voisi tarjota maahanmuuttajille, matkailijoille ja turisteille?  Sitä ideoitiin yhdessä noin neljänkymmenen monikulttuurisuuden, kotoutumisen, maahanmuuton ja matkailun ammattilaisen kanssa työpajassa 7.5.2015 Rikhardinkadun kirjastossa. Työpaja oli osa Keskustakirjaston vaikuttajaverkosto-toimintaa, jota on rakennettu erilaisten teemallisten tilaisuuksien ympärille (esim. oppiminen, digitaalisuus, lukemisen talo, kaupunkitoimijat).

Keskustakirjaston on helppo nähdä toimivan avoimena ja kutsuvana julkisena tilana, jossa kaiken maailman helsinkiläiset kohtaavat toisiaan. Se tarjoaa monelle vasta Suomeen muuttaneelle luontevan ensikosketuksen yhteiskuntaan ja tuo lisäarvoa Helsingissä pistäytyville matkailijoille ja turisteille. Vaikka turistit ja maahanmuuttajat ovat kohderyhminä erilaisia, niin molempia yhdistää tarve löytää väyliä ja kosketuskohtia Helsinkiin ja suomalaiseen kulttuuriin.

Osallistujat energisoituivat ideoinnista

Työpajassa lähdettiin kehittämään yhteisen ideoinnin pohjalta prototyyppimalleja toiminnoiksi, palveluiksi ja sisällöiksi. ”Kaiken kaikkiaan minulle jäi hyvin innostunut ja energisoitunut olo yhteisen suunnitteluaamupäivän jälkeen. Olen innoissani kertonut jo monissa eri tapaamisissa keskustakirjastosta ja sen osallistavasta suunnittelusta. Arvostin myös kovasti sitä, että toimintojen suunnittelua viedään näin huolella ja paneutuen käyttäjätasolle, unohtamatta erilaisia vähemmistöjä ja yhteiskunnan heikompiosaisia. Hienoa, että kirjasto mielletään sivistyksen lisäksi myös kansalaisyhteiskunnan rakentumisen areenana.”, kuvaili kokemuksiaan Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Anne Alitolppa Niitamo.

”Tapahtuma oli sujuva ja hyvin järjestetty. Siinä sai helposti tuotua omia ajatuksia esiin ja kehiteltyä esillä olleita ajatuksia eteenpäin. Hienoa, että tekee suunnittelua osallistavasti eri ryhmien ja tahojen kanssa. Paikalle kuitenkin päätyivät melko vakiintuneet toimijat maahanmuuttajatyön tiimoilta. Tässä voisi vielä yrittää tavoittaa normaalien kuvioiden ulkopuolella olevien ihmisten osallistamista. Tilaisuuteen osallistumalla saatoin kartuttaa myös omaan työhöni liittyvää osaamistani”, kertoi puolestaan toimialajohtaja Matti Cantell Setlementtiliitosta.

Kirjasto on ”first stop” Suomeen ja Helsinkiin

Palveluaihioista ”First stop”-idea sai valtavan suosion. Kirjasto voisi toimia luontevana ”Aloita tästä”-pisteenä Helsinkiin muualta tulleille, olivat he sitten pysyvästi kaupunkiin muuttaneita tai vierailijoita. ”Käy kirjaston kautta Helsinkiin ja Suomeen”, visioivat osallistujat. Kirjaston avulla pääsisi eteenpäin: elämässä, urapolulla, opintopolulla, arjessa. Keskustakirjastosta saisi viranomaisyhteistyönä ja yhden luukun periaatteella infoa yhteiskunnasta (esim. verojärjestelmä, koulutusjärjestelmä, ”Tule pikatreffeille asiantuntijan kanssa”) sekä yhteyksiä helsinkiläisiin ja paikalliseen kulttuuriin (esim. ”Varaa paikallisopas”, ”Kokkaa maailman makuja ja kutsu paikalliset kylään kirjaston yhteiskeittiöön”). Keskustakirjastoon perustettaisiin uuden tyyppinen matkailuinfo, jonka näkökulma olisi paikallisuudessa ja paikallisissa ihmisissä.

Miten kirjasto tuo ihmisiä yhteen?

Toinen osallistujien tärkeänä pitämä näkökulma oli, miten kirjasto voisi aidosti toimia yhdistämönä ja kohtauttamona, jossa ihmiset löytävät toisensa ja toistensa maailmat, niistä oppien ja niihin tutustuen. Moni ryhmä kehitteli kilpaa ideasta omaa versiotaan. Monipuolisimmin kohtauttamon eri funktiot näkyivät ”Terkkuseinä”-tiimin tuotoksessa. Terkkuseinä toivottaa kaupunkilaisen tervetulleeksi keskustakirjaston kohtaamisaulassa.  Se on digitaalinen & vuorovaikutteinen seinä, pysyvä installaatio, joka toimii mm. a) ihmislainaamona (match-making b) vertaisten kohtaamispaikkana (opi toiselta tai opeta toista), c) tarinankerronnan alustana, d) kilpailujen, gallupien & tehtävien alustana, e) yhteisöllisenä taideteoksena ihmisistä ja ihmisten ajatuksista sekä Helsingistä kylänä, f) kirjaston ”rusettitreffeinä” (60 % helsinkiläisistä asuu yksin), g) visuaalisena infopintana siitä, ketkä ovat kirjastossa reaaliaikaisesti paikalla, h) teemojen esiin nostajana ihmisten kautta, esim. antamalla rasisimin vastaiselle viikolle kasvoja.

Jaa artikkeli